DSM
(Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) on yhdysvaltalainen
mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmä. Sen mukaan narsistiselle
persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat,
ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka
määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä
1. Kuvittelee olevansa
ylivertainen. Liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan
2. Keskittyy
ajatuksissaan epärealistisiin mielikuviin menestyksestään, voimastaan tai
kauneudestaan
3. Kokee olevansa
ainutlaatuinen ja uskoo saavansa ymmärrystä vain huomattavilta tahoilta
4. Vaatii ihailua
5. Vaatii
erityiskohtelua ja etuoikeuksia. Kokee, ettei hänen tarvitse sopeutua
yhteiskunnan sääntöihin
6. Käyttää muita hyväkseen
eikä osoita kiitollisuutta
7. On empatiakyvytön eikä
ota muiden tarpeita huomioon
8. On ylimielinen ja
röyhkeä
9. On kateellinen mutta
luulee muiden kadehtivan häntä
Yksikin
narsistisesti persoonallisuushäiriöinen työyhteisössä saa paljon pahaa aikaan,
mutta voiko koko organisaatio olla narsistinen ja miten se ilmenee?
Avoimilla
markkinoilla toimivat yritykset kohtaavat kilpailua ja vaativia asiakkaita,
mikä pakottaa kehittämään ja parantamaan omaa toimintaa jatkuvasti. En usko,
että tältä suunnalta löytyy ainakaan kovin pahasti narsistisesti häiriöisiä toimijoita.
Terve itseluottamus on hyvä asia.
Itse
lähtisin etsimään narsistisesti häiriöisiä organisaatioita monopoliasemassa toimivista
yrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, erityisen varakkaista yhdistyksistä ja
säätiöistä, uskonnollisista yhteisöistä ja ökyilyyn taipuvaista suuryhtiöistä. En
väitä, että ne kaikki ovat häiriöisiä.
Ylivertaisuuden
kuvitelmat voivat näkyä muista piittaamattomuutena, vain oman edun
tavoitteluna. Mieleen
tulevat heti merimiesunioni ja AKT. Yrityksissä kohtuuttoman hulppeat toimitilat
saattavat myös paljastaa asian.
Epärealistisia
mielikuvia voi olla korkean profiilin start up -yrityksillä, miksei myös
ministeriöillä ja suurten organisaatioiden esikunnilla. Kun seisoo suurella
jalustalla, kuvittelee helposti myös itsestään suuria.
Ainutlaatuisuuden
tuntemus liittyy ainakin monien uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Vain omaa
totuutta pidetään oikeana. Esimerkeistä ei liene pulaa.
Ihailun
ja erityiskohtelun vaatimusta esiintyy niin ikään uskonnollisissa yhteisöissä,
joiden taustalta löytyy itseään
jumalana tai jumalan sanansaattajana pitänyt narsisti.
Muiden
hyväksikäyttö liittyy huonoon johtamiseen, pelisäännöistä ja laeista
piittaamattomuuteen, talouden harmaalla tai pimeällä puolella toimimiseen.
Empatiakyvyttömyys
ilmenee kyynisenä toimintakulttuurina, ihmisten riistämisenä ja välineellistämisenä.
Ylimielisyys
liittyy menestykseen, jota ei ole itse ansaittu. Muistan ikäni jo maailman
kartalta kadonneen amerikkalaisen tietokonefirman myyjien ylimielisen asenteen.
Tuotteet tosin menivät kaupaksi heistä huolimatta.
Kateellisuus
voi ilmetä vaikka kilpailijoiden haukkumisena ja panetteluna. Toisen menestys voi olla itselle myrkkyä tai
niin ainakin ajatellaan.
Mistä
löytyy se organisaatio, joka täyttää ainakin viisi kriteeriä edellisistä?
Täällä narsistikin viihtyisi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti