Narsistisesti häiriöiset organisaatiot

DSM (Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders) on yhdysvaltalainen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden diagnoosijärjestelmä. Sen mukaan narsistiselle persoonallisuushäiriölle ovat ominaisia laaja-alaiset suuruuskuvitelmat, ihailun tarve ja empatian puute. Se on psykiatrinen diagnoosi, joka määritellään vähintään viidellä seuraavista oirekriteereistä

1.       Kuvittelee olevansa ylivertainen. Liioittelee lahjojaan ja saavutuksiaan

2.       Keskittyy ajatuksissaan epärealistisiin mielikuviin menestyksestään, voimastaan tai kauneudestaan

3.       Kokee olevansa ainutlaatuinen ja uskoo saavansa ymmärrystä vain huomattavilta tahoilta

4.       Vaatii ihailua

5.       Vaatii erityiskohtelua ja etuoikeuksia. Kokee, ettei hänen tarvitse sopeutua yhteiskunnan sääntöihin

6.       Käyttää muita hyväkseen eikä osoita kiitollisuutta

7.       On empatiakyvytön eikä ota muiden tarpeita huomioon

8.       On ylimielinen ja röyhkeä

9.       On kateellinen mutta luulee muiden kadehtivan häntä

Yksikin narsistisesti persoonallisuushäiriöinen työyhteisössä saa paljon pahaa aikaan, mutta voiko koko organisaatio olla narsistinen ja miten se ilmenee?

Avoimilla markkinoilla toimivat yritykset kohtaavat kilpailua ja vaativia asiakkaita, mikä pakottaa kehittämään ja parantamaan omaa toimintaa jatkuvasti. En usko, että tältä suunnalta löytyy ainakaan kovin pahasti narsistisesti häiriöisiä toimijoita. Terve itseluottamus on hyvä asia.

Itse lähtisin etsimään narsistisesti häiriöisiä organisaatioita monopoliasemassa toimivista yrityksistä, työmarkkinajärjestöistä, erityisen varakkaista yhdistyksistä ja säätiöistä, uskonnollisista yhteisöistä ja ökyilyyn taipuvaista suuryhtiöistä. En väitä, että ne kaikki ovat häiriöisiä.

Ylivertaisuuden kuvitelmat voivat näkyä muista piittaamattomuutena, vain oman edun tavoitteluna. Mieleen tulevat heti merimiesunioni ja AKT. Yrityksissä kohtuuttoman hulppeat toimitilat saattavat myös paljastaa asian.

Epärealistisia mielikuvia voi olla korkean profiilin start up -yrityksillä, miksei myös ministeriöillä ja suurten organisaatioiden esikunnilla. Kun seisoo suurella jalustalla, kuvittelee helposti myös itsestään suuria.

Ainutlaatuisuuden tuntemus liittyy ainakin monien uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Vain omaa totuutta pidetään oikeana. Esimerkeistä ei liene pulaa.

Ihailun ja erityiskohtelun vaatimusta esiintyy niin ikään uskonnollisissa yhteisöissä, joiden taustalta löytyy itseään jumalana tai jumalan sanansaattajana pitänyt narsisti.

Muiden hyväksikäyttö liittyy huonoon johtamiseen, pelisäännöistä ja laeista piittaamattomuuteen, talouden harmaalla tai pimeällä puolella toimimiseen.

Empatiakyvyttömyys ilmenee kyynisenä toimintakulttuurina, ihmisten riistämisenä ja välineellistämisenä.

Ylimielisyys liittyy menestykseen, jota ei ole itse ansaittu. Muistan ikäni jo maailman kartalta kadonneen amerikkalaisen tietokonefirman myyjien ylimielisen asenteen. Tuotteet tosin menivät kaupaksi heistä huolimatta.

Kateellisuus voi ilmetä vaikka kilpailijoiden haukkumisena ja panetteluna.  Toisen menestys voi olla itselle myrkkyä tai niin ainakin ajatellaan.

Mistä löytyy se organisaatio, joka täyttää ainakin viisi kriteeriä edellisistä?

Täällä narsistikin viihtyisi