Uskonnot syntyvät halusta ja tarpeesta hallita muita
ihmisiä. Varhaisten jumaluskontojen menestys on liittynyt maatalouden, kaupunkien
ja hallitsevan eliitin syntyyn. Alkusysäyksen uudelle uskonnolle on antanut usein
joku karismaattinen ja erityinen henkilö. Uskontojen syntyyn on vaikuttanut
myös ihmisen tietoisuus itsestään ja kyky käsitteelliseen ajatteluun - kyky
ajatella tulevaa ja tiedostaa oman elämän rajallisuus ja hakea vastauksia sen
jälkeiselle ajalle.
Perinteiset jumaluskonnot ovat olleet vaikeuksissa jo
pitkään Tiedon lisääntyessä ja tieteen edistyessä niiden kertomukset
eivät mielenkiinnostaan huolimatta tunnu riittävän uskottavilta. Suuri osa
uskovaisista ei välttämättä usko kirjaimellisesti uskontonsa opinkappaleisiin
van uskomiseen itseensä. Se antaa lohtua, tukea ja yhteisöllisyyttä. Uskonnot
saattavat johtaa myös pimeille poluille, josta esimerkkinä uskonnon nimiin
vannovat ääriliikkeet.
Useille uskonnoille on yhteistä tiukka opinmukaisuus eli
dogmaattisuus. Uskonto antaa lopullisia vastauksia, joita ei ole syytä tai oikeus
epäillä. Muuten toimii vääräoppisesti ja saattaa tulla julmasti erotetuksi
itselle aiemmin tärkeätä yhteisöstä.
Uskonnot ovat tehneet myös parhaansa omiakseen moraalin
synnyn itsensä ansioksi. Moraalilla on kuitenkin evolutiivinen perusta eikä se
tarvitse uskontoja mihinkään.
Nykyajan uskonnot pärjäävät ilman jumalaa
Uskonnot voivat liittyä periaatteessa mihin tahansa
elämänalueeseen. Niiden tunnusmerkkejä ovat: Pitää uskoa johonkin kritiikittä.
Ne, jotka eivät usko tähän ovat vääräuskoisia. Heitä saa kohdella tylysti.
Uskovaisten yhteisö sulkeutuu itseensä. Uskontoon liittyy omia rituaaleja,
ulkoisia tunnusmerkkejä ja käyttäytymistapoja.
Missä tahansa inhimillisessä kulttuurissa voi olla
uskonnollisia piirteitä. Valoisalla puolella ollaan silloin kun kyetään
avoimeen dialogiin, faktojen kunnioittamiseen ja mahdollisuuteen muuttaa
mielipidettään tiedon lisääntyessä.
Pimeän puolen esimerkkejä
Diktaattorit ja hirmuhallitsijat perustavat valtansa
poliittiseen uskontoon. Niin tapahtui Neuvostoliitossa ja Hitlerin Saksassa.
Tuloksena kymmeniä miljoonia kuolonuhreja. Esimerkkejä löytyy runsaasti myös
nykymaailmasta.
Ruuasta on tullut monille uskonto. Ruokauskontoja on itse
asiassa monia kuten karppaus, veganismi ja luomu. Yhteistä niille on ”kokemustiedon”
tärkeys ja ravitsemustieteen näkeminen salaliittona oikein uskovia kohtaan.
Tässä jokunen sitaatti yhdestä ruokaryhmästä. Kommentit liittyivät Helsingin
Sanomissa (14.9.) olleeseen Tiede-lehden päätoimittajan kirjoitukseen: ”Ukko on
täysin pihalla”, "lobbari", ”nykyään tiedetoimittaja on peitenimi
Ekomodernistien ja Skepsiksen propagandaa välittävälle ääliölle”, ”Mutu-juttu
edustaa ansiokkaasti Hesarin ympäristötasoa”, ”Tiede-lehti edustaa mielestäni
sirpaletiedon huuhaata”, ” Vastenmielinen tyyppi, älmöttävillä mielipiteillä!”.
Some-raivo muistuttaa uskonnollista kiihkoilua.
Ilmastonmuutoksesta on tullut globaali maailmanlopunuskonto.
En suinkaan kyseenalaista nykyistä ilmastonmuutosta todellisena, vakavana ja
mitattavana ihmisen aiheuttamana asiana. Argumentaatio muistuttaa vain kovin
paljon perinteistä jumaluskontoa. Jos tapahtuu jotain, on se jumalan tahto. Jos
tapahtuu juuri päinvastoin, on sekin jumalan tahto. Kas näin: On ollut todella
kuuma kesä. Se johtuu ilmastonmuutoksesta. On ollut kylmä ja sateinen kesä. Sekin
johtuu ilmastonmuutoksesta.
