Viisautta kuntauudistukseen

Hallituksen uusinta kuntauudistustyöryhmää johtanut kokoomuksen ryhmäjohtaja Petteri Orpo totesi työn lähtökohtina olevan vahvat peruskunnat sekä sote- ja kuntauudistuksen yhteen sovittaminen.

Orpo teki siis tiettäväksi, että hallitus on pysyvästi hirttäytynyt rakennelähtöiseen ajattelutapaansa, maksoi mitä maksoi. Ehkä valmista tulee vuosien jälkeen näinkin, mutta kalliiksi harjoitus tulee yhteiskunnalle.

Energia suuntautuu vääriin asioihin.

Sote-uudistuksen olisi pitänyt olla osa kuntauudistusta alusta alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin kuntien menoerä. On käsittämätöntä, että kuntauudistukseen on lähdetty tarkastelematta ensin ja perusteellisesti kuntien tuottamia palveluita.

Hallituksen vetämä kuntauudistus on saanut osakseen laajan julkisen huomion ja lähes yksimielisen tuomion. Hyvän maakunnallisen katsauksen asiasta antoi Keskisuomalaisen kuntauudistusjuttu 22.4.2013.

Liikkeelle on siis lähdetty väärin päin eli rakenteista. Yhteiskunnallisen palvelutuotannon pohdinta on jäänyt tekemättä: mitkä palvelut on tuotettava lähellä ihmisiä, mitkä palvelut sisältävät mittakaavaetuja, mitkä palvelut halutaan ylipäätään jatkossa tuottaa julkisesti, mihin rahat riittävät?

Suuren muutoksen toteutuksen edellytyksenä on selkeän kokonaiskuvan luominen asiasta. Sitä ei ole nyt tehty. En ihmettele, että asiaa on jauhettu jo kymmenen vuotta hallituksesta toiseen.

Valtakunnan tasolla tarvitaan järkeä kuntauudistukseen. Sitä ei ole vielä löytynyt.

Hallitus ei näytä tietävän, miten suuria muutoksia toteutetaan.

Täydellinen floppi oli ministeri Guzenina-Richardsonin 11.4. 2013 asettama työryhmä, johon kuuluu laskujeni mukaan 50 jäsentä sihteeristö mukaan lukien. Listalta en tunnistanut ainoatakaan muutosprosessien asiantuntijaa!

 

Onnistunut muutos edellyttää järkevää sisältöä ja itse prosessin hallintaa. Ne kytkeytyvät yhteen. Nyt sekä prosessi ja sisältö ovat kadoksissa.

JULKAISTU KESKISUOMALAISESSA 29.4.2013

Palkkatyöstä yrittäjäksi

Minusta voi tulla hyvä yrittäjä.

Pieni osa meistä on on synnynnäisiä yrittäjiä. Pieni osa meistä ei sovellu yrittäjäksi ollenkaan.

Valtaosasta voi tulla hyviä yrittäjiä. Yrittäjksi ei kuitenkaan koskaan ruveta, koska vastaan ei tule tilannetta, jossa yrittäjyys on todellinen vaihtoehto. Palkatöissä elannon saa vähemmällä vaivalla mutta suuremmalla vitutuksella.

Synnynnäiset yrittäjät ovat luonteeltaan aktiivisia, ulospäin suuntautuneita ja kokeilunhaluisia.

Osaa vaivaa vauhtisokeus. Otetaan liikaa asioita tehtäväksi ja asiat jäävät kesken. Synnynnäiset yrittäjät eivät aina ole menestyneitä yrittäjiä.

Ei-yrittäjät ovat turvallisuushakuisia. He kysyvät, mitä muut voivat tehdä heidän hyväkseen.

He voivat kuitenkin olla hyviä työntekijöitä, kun saavat riittävän tuen ja ohjauksen.

Varmaa reseptiä yrittäjänä menestymiseen ei ole.

Aktiivinen elämänasenne auttaa. Ihmisten kanssa on tultava toimeen. Johdonmukaisuus, pitkäjänteisyys ja sitkeys ovat tarpeen. Luovuutta tarvitaan. Epävarmuutta on kyettävä sietämään. Oman alan ymmärrystä tarvitaan. Laaja-alainen liiketoimintaosaaminen on hyödyksi.

Polku asiantuntijasta tai johtajasta yrittäjäksi on haasteellinen. On tunnistettava oma hyödyllinen ja haitallinen osaaminen. Monia asioita ei aluksi hallitse ollenkaan. Palkanmaksun itselleen saa unohtaa, ehkä lopullisesti. Oman kalenterinsa herraksi kuitenkin pääsee.

Varangi

Telttailu toukokuisen jäämeren rannalla auttaa unohtamaan työasiat. Tarjolla raikasta ilmaa, sinistä merta, aurinkoa, seitiä ja sinisimpukoita. Hienoa puuhaa vaimon kanssa. Suosittelen.

Neuvontaa vai konsultointia?

Konsultointi tarkoittaa alunperin neuvontaa, neuvon pyytämistä ja / tai antamista. Miksi siis otsikko?

Suomessa on reilut kymmenen tuhatta johdon konsulttia.

Sen lisäksi karkeasti saman verran ihmisiä löytyy julkisten ja puolijulkisten organsiaatioiden erilaisista yrityspalvelu- ja neuvontatehtävistä. Heitä työllistävät mm. seudulliset elinkeino- ja teknologiayhtiöt, uusyrityskeskukset, Kauppakamarit, EU-hankkeet, ELY-keskukset, Tekes, ammattikorkeakoulut ja yliopistot.

Julkisten organsiaatioiden palvelut ovat suurelta osin asiakkaille maksuttomia. Maksuttomuus ei tarkoita samaa kuin ilmainen. Me yhdessä maksamme nuo palvelut yhteiskunnan verotuloilla.

Millä logiikalla yritysten tulee ylipäätään saada maksuttomia palveluita? Ei millään.

Onko meillä markkinapuutetta yksityisten palveluiden tarjonnssa? Ei ole.

Maksuttomat palvelut totuttavat yritykset väärille tavoille. Miltä yrityksestä itsestään tuntuu, jos sen tuotteita tai niiksi naamioituja tekeleitä joku alkaa myydä maksuttomina.

Miltä tuntuu ”tarjoamme maksutonta hiusten leikkuuta kaikille”, ”ilmaista kirjanpitoa”, ”tule hakemaan vaatteet kaupasta ei maksa mitään”  ...

Haastavinta, osaamista ja vastuullisuutta edellyttävintä yritysten konsultoinnissa on oikean diagnoosin tekeminen toteutusta aliarvioimatta. Väärä diagnoosi johtaa vääriin toimenpiteisiin ja voi tappaa ”potilaan”.

Tällä hetkellä maksuttoman neuvonnan ja maksullisen konsultoinnin eroja pohditaan mm. elinkeinoyhtiöissä. Maksuttomuus toki houkuttelee asiakasta, muttä millä ammattitaidolla sitä tehdään ja kuka haluaa laskun maksaa?

Ehdotan seuraavaa:

Rajataan maksuton (julkinen) neuvonta siihen, että ohjataan asiakas alan ammattilaisen puheille.

Alkavien yritysten perusneuvonta voi olla poikkeus sääntöön. Uusyrityskeskukset tekevät sillä saralla hyvää työtä.

Jätetään yritysten konsultointi ammattitaitoisten ja eettisin perustein toimivien yksityisten konsulttiyritysten tehtäväksi.

Tehdään työtä sen eteen, että kaikilla toimijoilla on realistinen käsitys kehittämistyön haastavuudesta ja vaikuttavuuden edellytyksistä.