Marco Iacobonin kirja Ihmisten peilaus - kytkeytymisemme uusi tiede (Terra
Cognita) teki minuun aikanaan valtavan vaikutuksen.
Peilineuronien tutkimus on osoittanut, että emme pelkästään kuvittele
kokevamme samoja tunteita kuin muut vaan tunnemme juuri samoja tunteita. Tulokseen
on päädytty huomaamalla, että täsmälleen samat hermoradat aktivoituvat tunteiden
siirtymisessä.
Meilllä näyttää olevan syvällinen kyky tunkeutua toisen ihmisen päähän —
tietää hänen tunteensa ja ajatuksensa. Peilineuronit näyttävät olevan toistemme
ymmärtämisen fysiologinen perusta. Niiden ominaisuudet ulottuvat mm. matkimisesta moraaliin ja oppimisesta
addiktioon. Niillä on syvällinen vaikutus kulttuuriin, empatian kokemiseen,
autismiin ja psykoterapiaan.
Olen koulutuksissani käyttänyt esimerkkinä peilisolujen toiminnan
seurauksista esimiesten vastuuta työyhteisönsä hyvinvoinnista. Ajatellaan
tilannetta, että pomo tulee työpaikalle pahantuulisena
haukkuen alaisiaan. Ketä tällöin on syyttäminen työyhteisön ilmapiiristä.
Tunteet siis tarttuvat. Tämä pätee kuitenkin vain aitoihin tunteisiin. Tunnistamme
petkuttamisen herkästi. Mutta tunnistammeko, mikäli petkuttaja on erityisen
taitava?
Oletetaan, että olet tekemisissä negatiivisen ihmisen kanssa. Peilisolusi
tartuttavat negatiivisen tunnetilan sinuun. Mitä voit nyt tehdä tilanteen
korjaamiseksi? Kun tunnistat tunnetilasi syyn, voit reagoida toimimalla
rakentavalla, positiivisella ja empaattisella tavalla. Tällöin sinulla on
mahdollisuus muuttaa tilannetta positiiviseen suuntaan, mikäli haluat niin
tehdä. Yksi vaihtoehto on tietysti myös tilanteesta poistuminen. Tosin epätoivottu
tunnetila jää tällöin päälle – ottaa
päähän eli vituttaa..
Peilisolut siis mahdollistavat pelaamisen tunteilla hyvässä ja pahassa. Ehkä
sosiaalisesti erityisen taitavat ihmiset ovat niitä, jotka kykenevät tiedostamaan
peilisolujensa toiminnan ja toimimaan tilanteessa kuin tilanteessa empaattisesti,
järkevän maltillisesti ja jämäkästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti