Parempi työ parempi mieli

Työ tai sen puute vaikuttaa oleellisesti elämäämme. Niillä joilla on töitä on sitä usein liikaa.

Aikataulupaineet, yhteinen sählääminen, väärien asioiden tekeminen ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys syövät omaa hyvinvointia.

Olen pitkään, vuosia tai oikeastaan jo vuosikymmeniä pohtinut teemoja, joista meille kaikille työelämässä
on konkreetttista hyötyä. Käytännön kokemusten (ei siis kirjojen) kautta Suomessa ja maailmalla, suurissa ja pienissä organisaatioissa, olen päätynyt kolmeen. Ne ovat ajankayttö, työtavat ja yrittäjäasenne.

Kiireestä pääsemme, kun osaamme aikamme käyttää oikeisiin asioihin. Työ on mukavaa, kun hallitsemme yksin ja yhdessä tekemisen työtavat. Pärjäämme, kun uskallamme hyödyntää vastaan tulevat mahdollisuudet. Sitä on yrittäjäasenne.

Teemat kytkeytyvät toisiinsa. Järkevä ajankäyttö antaa enemmän aikaa, aikaa myös ajatella tekemisiään. Kun itsellä helpottaa, on helpompi pohtia tekemisiä myös yhdessä. Hyvillä yhteisillä työtavoilla luodaan työyhteisöön positiivista ilmapiiriä. Stressi pienenee ja yhteinen työhyvinvointi kasvaa. Tämä siis tapahtuu konkreettisen  tekemisen kautta ei ”voimaannuttamisilla”.

Rohkea yrittäjäasenne yhdistää vastuullisuuden ja halun luoda uutta. Haluksi se voi myös jäädä, mikäli oma työ ja työyhteisö eivät uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä tue. Siksi siis tarvitsemme viisasta ajanhallintaa ja hyviä, tuottavia työtapoja.

Näin ympyrä sulkeutuu tai oikeastaan kyse ei ole ympyrästä vaan positiivisen kehityksen kehästä, spiraalista: viisas ajanhallina > tuottavat työtavat > rohkea yrittäjäasenne > entistä parempi ajanhallinta > entistä paremmat työtavat > uutta intoa jne. 

Ajanhallinta työtavat yrittäjäasenne

Osaaminen

Viimeksi pohdin osaamisen ja kilpailuedun suhdetta. Perusajatuksena oli että yritys voi pärjätä,

kun ihmiset tekevät oikeita asioita oikein. Nyt pohdin osaamista toisesta näkökulmasta.

Osaamisen voi jakaa kahteen ryhmään tekemisen ja toimintapuitteiden näkökulmista.

Tekemiseen liittyvä osaaminen sisältää organisaation omia asioita sekä sekä yleisia työelämä-

ja liiketoimintataitoja. Tietoa on tarjolla erittäin runsaasti eri muodoissa. Oleellisen tiedon tunnistaminen ei ole helppoa. Mukaan mahtuu runsaasti kaikenlaista tiedon näköistä roskaa, muotijuttuja, muotitermejä, julkkisguruja, guruja ylipäätään ja uskomusoppeja.

Erityisen vaarallista hömppä on, jos oma osaamisperusta ei ole kunnossa. Olemassa oleva osaaminen suojaa.

Ennen kuin menet koulutukseen pohdi siis sitä, onko sinulla asiasta jo riittävät perustiedot, jotka suojelevat sinua hurahtamisilta ja vääriltä poluilta. Mikäli perustiedot ovat puuttelliset mene koulutukseen, jossa saat niitä.

Perustiedot pystyy kuvaamaan arkikielisillä sanoilla. Liiketoimintaosaamiseen liittyen näitä ovat vaikka myynti, tuotanto, tuotekehitys, johtaminen ja laskentatoimi. Yritystoiminta on pohjim-miltaan yksinkertaista. Pitää olla tuote tai palvelu, josta asiakas on valmis maksamaan riittävästi. Tulee pyrkiä olemaan kilpailijoita parempi ja verkostoyhteistyöstä kannattaa hakea hyötyjä.

Toimintapuitteita määrittelevät lait, direktiivit ja standardit. Lisäksi sormensa on pelissä politiikalla ylipäätään, teknologialla, sosiaalisilla, ekologisilla ja eettisillä tekijöillä.

Mistä peruskivistä kannattaa muodostaa oman osaamisen kehittämisen polku?

Pidä huolta, että ammattisi vaatima työelämä- ja liiketoimintaosaamisen perusta on kunnossa.

Pidä huolta, että tunnet työsi toimintapuitteisiin liittyvät ajantasaiset säädökset. Varaudu myös tulevaan.

Kun edelliset ovat kunnossa ja jatkuva osaamisen kehittäminen on turvattu, lähde hakemaan uusia virikkeita uusilta suunnilta. Tällöin pystyt saamasi opit arvioimaan ja suhteuttamaan oikein.

Lakisääteisten asioiden osalta kouluttautuminen on usein parhaiten hoidossa. Tämä on loogista. Enemmän huolta kannan oman tekemisen osaamisesta. Tiukat taloudelliset ajat saattavat johtaa tilanteeseen, jossa koulutuksesta tingitään vaikka pitäisi tehdä juuri toisin päin. Jos vielä vähäkin koulutus käytetään hömppään hyödyllisen kouluttautumisen sijaan, ovat asiat huonosti.

Osaaminen: jäsennystä

Suomi 2064 nettikeskustelu

Olen äärimmäisen vähän seurannut nettikeskusteluja. Nyt kävin läpi Iltasanomien sivuilla käydyn keskustelun aiheesta Suomi 2064. Viestejä oli satoja. Rinnakkain keskusteltiin useasta alkuperäisessä jutussa mainitusta asiasta. Keskustelu ei kääntynyt tällä kertaa kreatonistien jankutukseksi, hyvä niin.

Rupesin pohtimaan asiaa (jälleen) kahdesta näkökulmasta. Olivatko keskustelijoiden perustiedot asioista kohdallaan, sinne päin vai ihan pielessä? Minkälainen oli keskustelijoiden asenne tulevaa kohtaan? Leimasiko sitä kyynisyys, passiivisuus ja toiminnan tahdottomana kohteena oleminen. Oliko asenne toiveikas, aktiivinen, tulevaisuutta subjektina rakentava.

Tietämättömillä kyynikoilla asiat ja asenne ovat pielessä. Suomalaisista aivan liian moni kuuluu tähän ryhmään.

Tietämättömät haaveilijat katsovat positiivisesti tulevaan. Joskus haaveilla on myös taipumus toteutua.

Asialliset kyynikot myrkyttävät ilmapiirin käyttäen hyväksi tietämystään. Joku on sanonut kyynikon olevan sellainen, joka näkee kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa. Kyynikolle puolikas pullo on aina puoliksi tyhjä.

Menestyksemme edellyttää asiat hallitsevia rakentajia. Näillä ihmisillä on yrittäjäasennetta ja samalla jalat maassa. Asioista otetaan selvää. Omaa osaamista kehitetään. Asioihin suhtaudutaan rakentavan kriittisesti.

Mihin ryhmään itse kuulut?

Kuntauudistus ho(h) hoi

Alotin blogini viime vuoden maaliskuussa kirjoittamalla kuntauudistuksesta otsikolla ”Järkeä kuntauudistukseen” Teemaa käsittelin vuoden varrella myös kirjoituksissani 22.4, 23.4, 29.4 ja

9.6. Sitten kyllästyin.

Ei ole muuten järkeä asiassa tähän päivään mennessä näkynyt.

Mahtaako kukaan tietää, paljonko rahaa ja energiaa on kulunut tähän mennessä turhiin kuntajakoselvityksiin? Onko kellään aavistusta, mitkä ovat kaiken touhuamisen epäsuorat kustannukset ajan, luovuuden ja energian tuhoajina? Suorat kustannusvaikutukset lienevät tuhansia henkilötyövuosia ja epäsuorat kymmeniä tuhansia. Sama euroina tarkoittaa jopa satoja miljoonia.

Viimeksi tänään Kyösti Jurvelin kirjoitti Kauppalehdessä otsikolla Kuntien pakkoliitoslaki syntyy kuolleena: ”Lain tarkoitusperä ei ole valjennut valtiovarainministeriön kuntaoastoa kauemmaksi”.

Selvää jo nyt on, että hallituspuolueet maksavat osaamattomuudesta kovan poliittisen hinnan.

Ammattitaidottomuus on sitä luokkaa, että veronmaksajien tulisi ruveta vaatimaan korvauksia yhteisten varojen tuottamuksellisesta väärinkäytöstä.

Jotkut poliitikot, jopa hallituspuolueista, ovat todenneet asioiden menneen pieleen alusta alkaen. Lähdettiin puhumaan rakenteista, kun olisi pitänut ruveta puhumaan palveluista.

Maaliskuun alun kirjoitustani voin edelleen toistaa:

”Minkälaisia palveluita odotamme yhteiskunnan meille järjestävän. Mitä palveluita pitää ylipäätään järjestää tai tuottaa julkisesti. Miten rajataan julkiset palvelut yksityisistä, vai rajataanko niitä? Mitkä julkiset palvelut tulee tuottaa ihmisten lähellä? Mitkä julkiset palvelut sisältävät mittakaavaetuja, jolloin ne kannattaa tuottaa suuremmissa yksiköissä?

Kun löydämme vastaukset näihin kysymyksiin, on järkevää aloittaa keskustelu rakenteista.

Onnistuneessa muutosprosessissa pätee yksinkertainen sääntö: rakenne seuraa toimintaa.

Asiat menevät solmuun, mikäli toimitaan toisessa järjestyksessä.”

Niin se vaan on. Toivottavasti uusi hallitus vaalien jälkeen tämän oivaltaa.

Ei mitään järkeä

Kilpailuetua osaamisella

Yritys voi pärjätä, kun ihmiset tekevät oikeita asioita oikein.

Oikeat asiat voi jakaa kahteen ryhmään. Toiminnan sisältö muodostaa näistä ensimmäisen ryhmän: Mitä tuotteita ja palveluita tuotetaan, mihin tarpeeseen, kenelle ja miten erottaudutaan kilpailijoista? Tätä kutsutaan strategiaksi. Toisen ryhmän muodostavat yrityksen toimintatapoihin liittyvät ratkaisut ja työtavat. Puhutaan liiketoimintaprosesseista.

Strategia ja liiketoimintaprosessit siis määrittelevät oikeat asiat. Henkilöstön osaaminen ja työmotivaatio varmistaa sen, että asiat tehdään myös oikein.

Osaamisen kolme osa-aluetta ovat organisaation ”omat” asiat sekä yleiset työelämä- ja liike-toimintataidot. Työmotivaatioon vaikuttaa työtehtävien oikea mitoitus, johtaminen ja työyhteisön toimivuus.

Organisaation omia asioita ovat ammattitaito, prosessit, tietojärjestelmät ja vuosien varrella kertynyt hiljainen tieto.

Yleisiä työelämätaitoja ovat vuorovaikutustaidot, kyky hallita omaa ajankayttöä, kielitaito ja tietotekniikan perustaidot. Liiketoimintataidot ovat yritystoiminnan osien, kokonaisuuksien

ja vuorovaukutusten hallintaa.

Osaamisen kehittäminen on välttämätöntä sekä itselle että yritykselle. Oma osaaminen antaa turvaa työelämän turbulenssissa ja muutostilanteissa. Yritys voi menestyä ainostaan valitun strategian ja toiminnan edellyttämällä osaamisella.

Osaaminen kehittyy työn tekemisen ja koulutuksen kautta. Yrityksen omat asiat opitaan

parhaiten mestari-kisälli –periaatteella. Kokeneemmat neuvovat kokemattomia. Henkilöstöä osallistavat kehittämisprojektit ovat myös hyvä keino.

Koulutukset voivat olla yrityskohtaisia tai avoimia. Yrityskohtaisissa koulutuksissa voidaan paneutua omaan toimintaan syvällisesti. Avoimissa koulutuksissa opitaan tuntemaan uusia ihmisiä ja saadaan virikkeitä myös muilta. Molempia tarvitaan.

Osaamisen kehittämisohjelmat perustuvat strategiaan. Kannattaa yhdessä määritellä henkilöstö-ryhmille ja yksittäisille työntekijöille osaamistavoitteet. Turhaa byrokratiaa tulee välttää. Asiat muuttuvat jatkuvasti ja siksi järjestyksen lisäksi on luovuudelle, joustavuudelle ja herkkyydelle annettava sijaa.

Ainakin kolme asiaa jokaisen on tänä päivänä työelämässä hallittava.

Työaika on käytettävä johonkin hyödylliseen ja asiat on kyettävä tekemään järkevästi. Tarvitaan siis ajanhallinnan ja työtapojen osaamista.

Kaikkein eniten tarvitsemme rohkeaa yrittäjäasennetta. Sen avulla kykenemme hyödyntämään mahdollisuudet ja luomaan uutta. Yrittäjäasenteeseen kuuluu myös vastuullisuus ja sen oivaltaminen, että kaikilla teoillamme, työllämme ja elämällämme on merkitystä.

Kehitä osaamistasi: tutustu Ajantietoon 

Suomi 2064

Edellisessä kirjoituksessani pohdin Suomea 2024. Kymmenen vuotta tarkoittaa kahta ja puolta vaalikautta. Siinä ajassa ehditään toteuttaa merkittäviä muutoksia, mikäli osaamista ja haluja on. Toisaalta kymmenen vuotta on melko lyhyt aika. Teknologiat, joita silloin käytämme ovat pääosin jo nyt tunnettuja tai ainakin iduillaan.

Muutama päivä kirjoitukseni jälkeen tulevaisuudentutkija dosentti, filosofian tohtori Auli Keskinen oli Iltasanomien toimesta pohtinut Suomea vuonna 2064. Olisi voinut perehtyä asiaan hieman paremmin, sen verran kevyitä olivat hänen pohdintansa.

Otetaan esimerkki: ”On ennustettu, että ihmisten määrä kasvaa kymmeneen miljardiin. Sitä maapallo ei tule kestämään, vaan se hankkiutuu eroon ihmisistä tavalla tai toisella.” Nyt meitä on reilut seitsemän miljardia. Eiköhän maapallo vielä kolme lisääkin kestä. Nykyisellään puolet ruuasta menee hukkaan globaalisti eli sapuskatkin olisivat jo olemassa. Samaan aineelliseen elintasoon kuin rikkaissa maissa ei kuitenkaan päästä.

Iltasanomien jutussa palauteltiin mieliin tieteiskirjailija Isaac Asimov, joka vuonna 1964 teki ennustuksia viidenkymmenen vuoden päähän eli juuri nyt alkaneeseen vuoteen. Hänen listallaan oli yksitoista kohtaa. Nopean arvion mukaan kolme niistä on osin toteutunut ja osin ei. Neljä ei ole toteutunut ja neljä on toteutunut. Puntit menevät siis tasan. Oliko hän tulevaan näkevä mies? Osin ehkä oli, osin ei.

Ennustamiseen liittyy aina yksi periaatteellinen ja merkittävä ongelma: julkaistut ennustukset alkavat muokata maailmaa. Tämä pätee erityisesti visionääristen tieteiskirjailijoiden ja tiedemiesten osalta.

Saastumaton ennuste on sellainen, joka pistetään heti suljettuun kirjekuoreen kunnes eletään ennusteen mukaiseen ajanhetkeen. Sitten kuori avataan ja katsotaan osuiko oikeaan vai ei.

Tässäkin on kuitenkin yksi suuri ongelma. Jos tuhat ihmistä tekee ennusteen samaan aikaan toisistaan riippumatta, osuu joku niistä varmasti paremmin oikeaan kuin useimmat muut. On jopa hyvin epätodennäköistä, että mikään ei osu oikeaan suuntaan. Onko oikein ennustanut tällöin parempi ennustaja kuin muut? Ei välttämättä ole. Hänellä käy vain parempi onni.

Seuraavassa omat ennustukseni:

Ennustan, että ihminen viisastuu edelleen. Ennustan, että se viisaus johtaa entistä parempaan elämään kaikkialla maailmassa. Ennustan, että sodat vähenevät ja loppuvat aikanaan. Ennustan, että tulevaisuudessa elämme keskimäärin yli satavuotiaiksi, vaikka jotkut syönevät itsensä kuoliaiksi jo paljon nuorempana. Ennustan, että hyvä ajat ovat vasta edessä. Ennustan, että ihmiset vapautuvat uskontojen kahleista löytäen ihmisyyden itsessään.

Ennustan, että maapallo tuhoutuu. Sen me itseasiassa tiedämme, joten ennustukseni on aivan turha. Aikaa meillä on vielä miljardi vuotta siis tuhat miljoonaa vuotta. Vähitellen aurinko vääjäämättä laajenee punaiseksi jättiläiseksi ja kärventää maapallomme. 

Kuva lainattu Wikipediasta: siinä nykyistä Aurinkoa verrataan punaiseen jättiläiseen