keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Uskontunnustus



Viime vuosien tapahtumat maailmalla haastavat ja hämmentävät. Tyhmyys, pahuus, valheet, vallanhimo, pettymys ja pelko kietoutuvat toisiinsa. Moni tuntuu ajattelevan, että mikä tahansa käy.

Maailman mahtavinta valtiota johtaa populistinen narsisti ja krooninen valehtelija. Hänelläkin on uskollisia ankaran isän voimaan uskovia kannattajia.

Musta ei kuitenkaan ole valkoista. Mikä tahansa ei ole hyväksyttyä. Valheella on lyhyet jäljet ja paskainen loppu.

Tässä viisikohtainen uskontunnustukseni
  • Olen olemassa 
  • Kykenen ajattelemaan itse 
  • Maailmasta voi saada tietoa 
  • Tiedon laatu paranee avoimessa ja kriittisessä prosessissa
  • Tieto, kunnioitus ja ratkaisukeskeisyys tekevät maailmasta entistä paremman


torstai 16. helmikuuta 2017

Innovaatiopuhetta - peräpeili ohjaa väärään suuntaan



HS (9.2) otsikoi innovaatiojuttunsa osuvasti ”Tutkimus tarvitsee uusia malleja”. Esitetyt näkemykset
olivat kuin viime vuosituhannelta.

Arvovaltaa oli haettu OECD:n maa-arvioinnin avulla.  

Yhtenä suosituksena oli rahoittaa yritysten tutkimusta ja tuotekehitystä nykyistä enemmän. Ongelmaksi nähtiin Tekesin ja VTT:n pienentynyt rahoitus. Molemmat mainitut toimijat lienevät tuloksilla mitattuna melko turhia. Voi väittää, että ne ovat osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Mitä jäi käteen Tekesin miljardin euron strategisen huippuosaamisen keskusten (SHOK) rahoituksesta? Kuinka moni VTT:llä tekee oikeasti luovaa tutkimustyötä? 

Yritykset tarvitsevat toimivia rahoitusinstrumentteja innovaatiotoimintaansa. Kummasta nyt on kyse: ”halutaan investoida, mutta rahaa ei saa” vai ”ei haluta investoida, vaikka rahaa saisi”? 

OECD valistaa, että tutkimuksen tulisi olla nykyistä kunnianhimoisempaa. Varmaan niin, mutta ongelmien syy näyttää tällöin olevan yritysjohdossa. Väärät tyypit vastuussa, väärän suuntaisin kannustein.

OECD:n mukaan koko tutkimus – ja innovaatiotoiminta kaipaa uutta ja selkeää visiota siitä, mihin pyritään. Edelleen siis haaveillaan siitä, että joku kansallinen visio ohjaisi innovaatioita tekeviä yrityksiä. Näin maailma ei taida toimia.

UPM:n edustaja Jyrki Ovaskan näkemykset olivat hyvin linjassa OECD:n kanssa. Hän kaipasi valtiolta kannusteita yritysten tutkimustoimintaan. Mielestäni yritykset itse tarvitsevat tutkimustoimintaa ollakseen olemassa myös tulevaisuudessa. Tekemättäkään ei voi jättää, totesi presidentti Niinistö.

Ovaska totesi tutkimuksen painopisteen olevan liikaa yliopistojen tutkimuksen ja tieteen päässä, kun yrityspuoli ja kaupallistaminen ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja että tehdyt leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen ovat iskeneet kovasti. Suurissakaan yrityksissä ei uskalleta tehdä radikaaleja tutkimusavauksia, vaan tyydytään kehittämään nykyistä. 

Näin siis toteaa suomalainen suuryritys, jolla on mahdollisuudet tutkia, kaupallistaa ja kouluttaa mielensä mukaan. Kuka pitää kädestä ja lohduttaa?

Järkeviin ratkaisuihin päästään tunnistamalla julkisen tutkimuksen ja yritysten ydintehtävät ja keskittymällä niihin. Muutamiin kysymyksiin on saatava vastaukset. 

Kuinka paljon julkisesta tutkimusrahoituksesta käytetään itse tutkimukseen?  Kuinka paljon professorien ja tutkijoiden ajasta menee muuhun kuin tutkimukseen? Kuka tietää, mitä kannattaa tutkia? Mikä on yritystemme nykyjohdon kyky johtaa yritystään pitkäjänteisesti tulevaisuuteen?

Perinteinen institutionaalinen ylhäältä-alas -ohjaus ei ole toiminut enää pitkään aikaan. Osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset luovat työpaikoillaan tulevaisuuttamme. Yrityksemme tarvitsevat uusia innovaatiota ja on niiden oma etu ne tuottaa.

Kuinka korkea huippu? Vastaukset juha.koskinen@ajantieto.fi. Palkinto parhaiten arvanneelle.