tiistai 20. joulukuuta 2016

Suomen paras poliitikko?



Politiikkaan lähdetään monenlaisin perustein. Vahva sosiaalisuus ja itsensä näkyväksi tekeminen kuuluvat niihin. Mutta joukosta löytyy myös niitä, joiden pyrkimykset ovat moraalisesti kestäviä ja hyvää tarkoittavia.

Haaveilen suomalaisesta Suomen paras poliitikko -portaalista tai vastaavasta. Sinne voivat kansalaiset ilmoittaa havaintojaan politiikan toimijoista. Havainnot pitää pystyä luotettavasta perustelemaan. 

Osa havainnoista antaa miinuspisteitä ja osa pluspisteitä. Kumuloituvien plussien ja miinusten erotus kertoo sitten poliitikon laadun.

Miinuspisteen sai aina suorasta valehtelusta. 

Samoin miinuspisteen saa tuuliviirilausunnosta. Jos nyt olet eri mieltä kuin aiemmin sen takia, että puolueesi on nyt oppositiossa tai päinvastoin, on kyse tuuliviirilausunnosta. Samoin mielipiteen vaihtaminen pelkästään poliittisten suhdanteiden mukaan, äänestäjien mielistelemiseksi on tuuliviirilausunto.

Miinuksen saa myös äänestäjää tyhmentävästä lausunnosta, joka on tarkoitushakuisesti asiaa yksinkertaistava ja oleellisia faktoja pois jättävä. Tätä kutsutaan myös populismiksi.

Plussan saa aina perustelemalla väitteensä monipuolisesti faktojen pohjalta. Tämä osoittaa poliitikon perehtyneisyyttä ja asiantuntemusta.  Faktojen pitää perustua selkeisiin tieteelliset kriteerit täyttäviin lähteisiin. Faktat on pystyttävä erottelemaan tulkinnoista.

Plussaa saa avoimesti esiin tuoduista moraalisesti kestävistä henkilökohtaisista arvoista jaa niiden johdonmukaisesta noudattamisesta työssään.

Plussaa saa myös kehumalla toisen puolueen poliitikon puhetta. Puhetta ei tee hyväksi tai huonoksi sanojan tausta, vaan sen sisältö.

Vain teot ratkaisevat. Mitä enemmän toimii laadukkaasti, sitä enemmän on mahdollisuus saada plussia. Tekemättä mitään saa nollan. Negatiiviset pisteet ovat merkki epärehellisestä ja kestämättömästä toiminnasta.

Mikä ajatushautomo tai laatumedia ottaisi tästä tehtävän hoitaakseen? Hieno tehtävä rakentaa entistä parempaa Suomea.



maanantai 19. joulukuuta 2016

Pyhät lehmät keppihevosina



Vanhassa kielenkäytössä keppihevosella tarkoitetaan keinoja omien tavoitteiden ajamiseen, tekosyitä ja verukkeita. Pyhä lehmä taasen on pyhä lehmä.

Elämme YLE-Sipilä -kohun jälkitunnelmissa. Sananvapaus on meillä tärkeä ja jakamaton perusoikeus. Toimittajille on kaikissa olosuhteissa taattava turva ja työrauha. Vapaat tiedotusvälineet ovat yhteiskuntamme perustaa. 

Se, että saa sanoa, ei tarkoita kaiken ole van aina tarkoituksen mukaista, saati oikeamielistä.
Kansanuutiset ja sitten YLE-nostivat esiin Sipilän mahdollisen esteellisyyden Terrafamen asioissa, koska hänen sukulaisten omistama yhtiö oli saanut puolen miljoonan euron kaupat. Asian tarkemman selvittämisen otti asiakseen oikeuskansleri. Perästä kuuluu. 

Mikä on tässä tilanteessa toimittajan rooli? Tuoda esiin asiaan liittyvät faktat vai ruveta itse politikoimaan, spekuloimaan ja piruilemaan tarkoitushakuisesti asialla? Kun kritiikki tulkitaan sananvapauden rajoittamisesta, on kyse pyhän lehmän käyttämisestä keppihevosena. 

Vastaavia esimerkkejä yhteiskunnastamme löytyy monilta aloilta.

Terveys on meille tärkeä asia. Niinpä terveydenhoidon organisaatiot, erityisesti julkiset, nauttivat myös pyhän lehmän statusta. Vaikka niiden toiminta olisi byrokraattista ja laadutonta, synnyttää niihin kajoaminen metakkaa.

Koulutus on meille tärkeä asia. Julkisiin koulutusorganisaatioihin kohdistuvat leikkaukset saavat poliitikot (erityisesti oppositiossa) takajaloilleen. Jopa uusi nobelistimme pitää korkeakoulujen leikkauksia häpeällisenä, vaikka niillä pyritään saamaan hieman parempaan tasapainoon ylisuuri julkinen koulutusjärjestelmämme ja sen hallinto.

Erityistä pyhän lehmän statusta nauttivat lukuisat hyväntekeväisyys-, ympäristö- ja humanitaariset järjestöt. Ne tekevät työtä tärkeiksi kokemiemme asioiden parissa.  Järkevää keskustelua on vaikeaa saada aikaan siitä, kuinka aikaansaavasti ne työnsä tekevät, mikä on organisaation järkevä mitoitus ja voiko joku toinen toimintatapa tuottaa parempia tuloksia.

Tepsivä lääke edellä mainittuihin on faktapohjainen toiminta: Tunnistetaan ja rajataan asia. Selvitetään siihen liittyvät faktat ja erilaiset näkökulmat. Pysähdytään pohtimaan tilannetta. 
Vedetään johtopäätökset tämän jalkeen ja päätetään omat toimenpiteet.


Etelä-Savolainen lehmä, sympaattinen vaan ei pyhä