keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kodin kadonnut idea ja yökyläilyä



Koti on ennen kaikkea mielentila. Hyvässä kodissa on hyvä olla. Siellä on läsnä olevia, sinut huomioivia ja hyväksyviä, sinusta välittäviä ihmisiä. Kodissa sinulla on merkitystä. Saat asioita ja teet asioita. 

Hotelli on paikka. Siellä sinulla on huone, jossa voit nukkua, katsella telkkaria ja näpelöidä puhelintasi. Ruokaa saat hotellin ravintolassa.

Olemmeko rakentaneet kodeistamme lapsillemme hotelleja ja hukanneet kodin idean?

Lapsilla on kullakin huoneissaan omat telkkarit ja tietokoneet.  Olohuoneet ovat jääneet vanhempien käyttöön. Yhteisiä ruokailuja on yhä harvemmin. Kotihotellit ovat jopa ketjuuntuneet. Vanhemmat ovat sen huomaamattaan mahdollistaneet. Nuoret voivat siirtyä majapaikasta toiseen. Yösijat ovat valmiina. Täysihoito pelaa ja vanhemmat kuskaavat murusiansa.

Fyysiset puitteet ovat siis kunnossa ja teinit saavat keskittyä vapaasti toisiinsa. Jokin tässä kuitenkin mättää.

Eri sukupolvet ovat alkaneet elää omissa maailmoissaan, kuplissa, jotka eivät kohtaa. Samalla kun lapset saavat fyysiseen tilaan, harrastuksiin, ravintoon ja kaverisuhteisiin liittyvät toiveensa täyttymään, ovat he kuitenkin omin nokkinensa. Erilaisten ihmisten kohtaamisen taidot jäävät kehittymättä. Sukupolvien välillä ei siirry enää mikään.

Helsingin kaupungin Välinpitämättömyys on tämän päivän väkivaltaa -kampanja herättää parhaillaan kiivaitakin tunteita. Helsingin kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin toteaa (HS 15.11) ”Lapset kokevat arvottomuutta, jos kukaan ei reagoi eikä ota huomioon. Minusta se on henkisen pahoinpitelyn tai kaltoinkohtelun ensiasteita, jos emme lainkaan huomaa, mitä lapsi sanoo tai haluaa”. Esimerkkinä käytettiin äidin puhelinta ja pientä lasta. Se sama puhelin voi olla kommunikaation este myös teinin kädessä.

Kodin ideaa voi selkeyttää poistamalla turhat televisiot ja tietokoneet. Tietoisesti läsnäolo samassa huoneessa auttaa. Yhteiset ruokailut ovat tärkeitä. Työnjako ja vastuu kodin asioiden hoitamisessa on hyvä. Auttaminen, kotitöiden tekeminen ja vaivannäkö opettavat ja tuottavat elämään merkityksellisyyttä. Samalla oppii toisista välittämistä ja myötätuntoa.

Yökyläilylle kannatta sopia pelisäännöt.
-     - sovitaan selkeästi etukäteen, voiko tulla
·         - kun tullaan, tervehditään isäntäväkeä
·         - vieras noudattaa kodin pelisääntöjä
·         - huomaavaisuus, auttaminen ja kiittäminen kuuluvat asiaan
·         - ei jumituta kaverin huoneeseen, vaan opetellaan keskustelemaan muidenkin kanssa.



tiistai 15. marraskuuta 2016

Valehtelu, petos ja rangaistus politiikassa



Viime päivien tapahtumat ovat pistäneet miettimään asioita. 

Tekipä Trump nyt presidenttinä mitä tahansa, hyvääkin, sitä faktaa ei pääse pakoon, että hän sai virkansa törkeillä valheilla ja manipuloinnilla. Minkä arvoinen, siis moraalisessa mielessä, on valheella saavutettu voitto?

Onneksi omassa elämässä voi kunnioittaa faktoja ja tukea hyvyyttä. Niiden varassa on hyvä mennä eteen päin.

Valehtelu jäi kuitenkin mietityttämään. Se tarkoittaa esittämistä vilpillisesti jotakin, joka ei ole totta.
Valehtelua ei rikoslaki taida tuntea, mutta petoksen se tuntee. Lain mukaan petos on tekijänsä epärehelliseen menettelyyn liittyvä rikos. Rikoslain 36. luvun mukaan ”Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Törkeästä petoksesta linnaan voi päästä neljäksi vuodeksi.

Mikä ero siis on valehtelulla ja petoksella. Valehtelu muuttuu petokseksi, kun sen avulla hankitaan itselle oikeudetonta hyötyä tai vahingoitetaan toista.

Yhdysvalloille emme mitään voi, mutta Suomen lait ovat suomalaisten säätämiä. Poliitikkojen valheellisia puheita on mielenkiintoista pohtia petoksen näkökulmasta.

Jos katteettomilla vaalilupauksilla päästään nauttimaan kansanedustajan palkkaa, onko kyse petoksesta?

Jos oikeisto-, vasemmisto- tai viherpopulisti sepittää omiaan tavoitteena oman puolueen kannatuksen nousu ja eduskuntapaikkojen kasvattaminen, onko kyse petoksesta?

Ruvetaan vaatimaan myös omilta poliitikoiltamme enemmän. Kysytään, mihin faktoihin heidän lausumansa perustuvat. 

Moraalisesti oikeamielinen poliitikko kykenee argumentoimaan sanomaansa faktojen perusteella. Hän myös osaa arvostaa toisen poliitikon puhetta samoin perustein. Puhetta ei tee hyväksi tai huonoksi sanojan tausta, vaan sen sisältö.


tiistai 8. marraskuuta 2016

Onko Trump Musta Joutsen?



Nukuin hyvin, mutta herättyäni 6.30 oli edessä pelkäämäni painajainen. Nyt kahdeksalta tilanne on 244 valitsijamiestä Trumpille ja 215 Clintonille. 

Nassim Talebin käsite Musta Joutsen tarkoittaa jotain täysin ennustamatointa ja dramaattista. Vuoden 2001 New Yorkin terroristi-iskut olivat sellainen. Myös vuoden 2008 finanssikriisi oli sellainen. 

Mutta entä Trump?

Hän on silmissäni äärimmäisen iljettävä narsistinen persoona. Valehteleva törkimys.

Pikaisen tunnepurkauksen jälkeen yritän kuitenkin olla hieman analyyttisempi.

Mainiossa artikkelissaan ”Understanding Trump” George Lakoff kiteytti sitä, mistä Trumpissa on kyse. Hän edustaa ns. ankara isä -mallia, autoritääristä maailmankuvaa, minkä vuoksi monet hänen kanssa eri mieltäkin olevat ovat häntä saattaneet äänestää. Varsinkin uskonnollisissa piireissä ajatellaan samalla tavalla.

Hän näkee asioilla yksinkertaisia syy-seuraus -suhteita: Meksikosta tulee siirtolaisia rajan yli. rakennetaan siis muuri. Maailma on todellisuudessa paljon mutkikkaampi, mutta ei sillä niin väliä.
Musta Joutsen Trump ei kuitenkaan mielestäni ole, mutta hänen politiikkansa saattaa sellaisia vielä synnyttää.

Monet asiat ovat olleet nähtävissä jo vuosia.

Yhdysvaltojen perinteinen valkoinen keskiluokka on kurjistunut jo pitkään. Työpaikat ovat siirtyneet Aasiaan. Tyytymättömyys ja näköalattomuus ovat päässeet vallalle.

Viime vuosikymmenien uusliberaali talouspolitiikkaa on johtanut finanssimaailman ylivaltaan sekä pienen ihmisjoukon suunnattomaan rikastumiseen. Ihmiset kokevat pelisäännöt epäreiluiksi. Kvartaalitalous toimii ainoastaan osakkeenomistajien lyhyen aikavälin etujen mukaisesti.

Valtaeliittiä inhotaan. Halutaan muutosta. Trump tulee poliittisen valtaeliitin ulkopuolelta. Muutosta Trump on luvannut.

Eniten tässä surettaa totuuteen pyrkimisen joutuminen roskakoppaan.

Nyt 8.53 näyttää tilanne Trumpin hyväksi ratkenneen.