Kesäkuuta 2015 kuvaavia sanoja ovat olleet viisastelu,
kyynisyys, kapeakatseisuus, valittaminen ja perustuslain vastaisuus. Olemassa
olevaan takerrutaan ja uusi nähdään uhkana. Muutosta halutaan, mutta muuttua ei
osata.
Meneekö meillä edelleen liian hyvin vai olemmeko
yksinkertaisesti tyhmiä tai tietämättömiä?
Presidentti Kennedyn paljon lainattu sitaatti sopii oikein
hyvin nykysuomeen: "Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä
te voitte tehdä maallenne."
Olen ollut ikäni riippumaton suhteessa kaikkiin poliittisiin
puolueisiin. Tältä pohjalta voi hyvällä omallatunnolla haukkua ja kehua niitä ansioidensa
mukaan. Joten …
Juuri työnsä aloittanut hallituksemme pystyi luomaan
yhteisen tilannekuvan ja tulevaisuutemme kannalta tärkeitä muutoksia hakevan ohjelman.
Sipilä osoitti poliitikoille harvinaista johtajuutta.
Mielenkiinnolla (lue ”vitutuksella”) on nyt saanut seurata
eri tahojen valitusta ja todistelua asioista, joihin ainakaan ei saa kajota.
Olkoon esimerkkinä päivähoitoa uhkaava katastrofi, kun
ryhmäkokoa kasvatetaan seitsemästä kahdeksaan. Esiopetus romahtaa ja pienet
lapset joutuvat tuhon tielle. Mitenkä itsestäni saattoi aikanaan tulla
täysipäinen yhden vuoden ja kymmenien lasten tarharyhmän kokeneena?
Hottia on nyt asiantuntijavoimin todistella, että tarvittavat
muutokset ovat mahdottomia tai vähintään perustuslain vastaisia. Eilen kuultiin
uutisissa kahden ”viisaan” todistelua siitä, että hallitusohjelma itsessäänkin on
jo perustuslain vastainen.
Perustuslaki tuntuukin olevan se supernuija, jolla muutokset
nyt yritetään tappaa alkuunsa.
Olemme kehittäneet itsellemme yhteiskunnan, joka on täynnä
subjektiivisia oikeuksia ja jossa mihinkään ei saa kajota. Se on kuin hirviö,
jonka silmiin katsominen muuttaa suolapatsaaksi ja koskettaminen räjäyttää
atomeiksi.
Nyt kuitenkin on niin, että tuo hirviö pitää tappaa tai nätimmin sanottuna tarvitsemme maahan paljon uusia
kakun leipojia. Yhtään uutta jakajaa ei tarvita. Nykykakut on jo jaettu moneen kertaan ja lisää
kakkuja ostetaan velaksi.
Mitä siis voi tehdä, jos ei halua olla valittava tortunjakaja?
Kesälomien kynnyksellä voi luvata itselle, että keksii
ainakin yhden omassa vaikutusvallassaan olevan positiivisen, uutta rakentavan
asian. Sellaisen, johon varmuudella pystyy itse vaikuttamaan.
Hyvään elämään kuuluu
luopuminen luonnollisena asiana. Vain tällöin tilalle mahtuu myös uusia asioita.
Ne tuottavat meille yllättävää iloa.
Virkistävää Juhannusta!
