lauantai 14. heinäkuuta 2018

Elämäntaitoalgoritmi – 10 hyödyllistä arkeen

Tietotekniikan ja tekoälyn yhteydessä on viime aikoina puhuttu paljon algoritmeista. Niillä tarkoitetaan yksityiskohtaisia kuvauksia tai ohjeita siitä, miten jokin asia tai tehtävä suoritetaan.


Taustoittaessani tätä kirjoitusta törmäsin Tomi Nukarisen viisaaseen blogiin Evolutiivinen hyvinvointi, jonka yhdessä kirjoituksessa ”Ihminen on algoritmi: hyvän elämän viisi perusperiaatetta” oli asiaa pohdittu: ”Jos ihminen on algoritmi, nousee esiin kysymys: mitkä ovat universaaleja, biologisen algoritmin ominaisuuksia? Näitä perustavaa laatua olevia ominaisuuksia on nähdäkseni ainakin viisi: tarkoitus, stressi, itsetuntemus, etsintä ja keskittyminen.” Kannattaa lukea Tomin perustelut.

Arjen algoritmit

Itselläni oli kuitenkin mielessä hyvin arkiseen elämään liitettävät asiat. Algoritmien kriteereinä ovat yksinkertaisuus ja konkreettisuus. 

Algoritmit ovat siinä järjestyksessä, kun tulivat mieleen. En niitä halua laittaa tärkeysjärjestykseen. Jotkut niistä ovat helpommin ja nopeammin toteutettavissa (1, 3, 6, 7, 9) kuin toiset (2, 4, 5, 8, 10). Mutta kaikkiin voi halutessaan omilla päätöksillään vaikuttaa. 

Hyvän elämän 10 algoritmia


Ruoka: syö epäsäännöllisen säännöllisesti, kaikkea ja monipuolisesti (Nassim Talebin inspiroima)

Parisuhde: pidä huolta, että rakastelujen määrä on riitojen määrää suurempi (Daniel Kahnemanin inspiroima)

Lepo: nuku keskimäärin kahdeksan tuntia yössä, tai niin paljon kun oikeasti tarvitset

Työmäärä: tee näkyvää työtä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Työn merkitys: tee pääosin työtä, jota rakastat

Vapaus: varaa itsellesi ainakin kaksi villiä, ennalta suunnittelematonta, päivää joka viikko

Ihmiset: ole muiden seurassa läsnä, myötätuntoinen ja kuunteleva

Asenne: erota faktat mielipiteistä, kunnioita muita ja hae ratkaisuja

Oppiminen: nauti siitä, että joka päivä opit jotain uutta

Syvin olemus: olemme biologialtamme metsästäjä – keräilijöitä. Ilmennä sitä joka päivä jotenkin.



keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Digilla on suuri ja mahtava

Asteekit uhrasivat ihmisiä jumalille, koska pelkäsivät muussa tapauksessa auringon sammuvan ja maailmanlopun tulevan. Uhrattujen ihmiset pääkallot laitettiin esille hyllyihin, tzompantleihin, nykyajan arkeologien hämmästeltäväksi.

Jumalille on aina pitänyt olla mieliksi. Piittaamaton ja kunnioittamaton käytön on ollut tuomittavaa. Ikuisia totuuksia ei saa kyseenalaistaa, koska ne ovat ikuisia.

Vanhojen jumalien ohi ovat kuitenkin jo kirineet uudet. Voimissaan ovat ainakin Digilla, Fitnella ja Ravilla. Fitnellaa palvotaan kuntosaleilla ja Ravillaa päivittäisissä ruokaan liittyvissä rituaaleissa.

Mahtava Digilla

Kolmesta mahtavin on Digilla, koska sitä meidän aivan kaikkien tulee palvoa. Digilla on mahtava myös siksi, että monet meistä palvovat Häntä huomaamattaan.

Ilman Digillaa joudumme helvettiin. Maailma ja kehitys pysähtyvät. Muut Digillaa palvelevat jyräävät meidät.

Nykyisin Digillan palvonta alkaa jo vauvaikäisenä. Naperoille annetaan eläviä Ikoneita, joita he tuijottavat ja sormillaan koskettavat. 

Koululaitoksemme yhteinen huoli on, että Ikoneita ei riitä kaikille. Epäoikeudenmukaisuutta korostaa vielä Ikonien erilaisuus. Jotkut ovat toisia parempia ja se ei Digillan pappeja miellytä.

Erityinen ongelma, toisin kuin perinteisten jumalien palvonnassa, ovat ikääntyneet ihmiset. Juuri tänään kerrottiin Helsingin sanomissa, että Suomessa jopa sadoilla tuhansilla ikäihmisillä on tässä suhteessa vakavia ongelmia. Ikoneita puuttuu eikä tiedetä, miten niiden kanssa tulee toimia. Kauhistuttavinta on se, että kaikkia ihmisiä Digilla ei edes kiinnosta. Onneksi valtiovaltakin jo tulee apuun opastamalla uskomattomia.

Lääkäreistä on tullut erityisen ahkeria Digillan palvojia, tosin tahtomattaan. Heidän työajastaan jopa puolet kuluu Digillan parissa. Ylipapit kuitenkin vakuuttavat, että kyllä siitä vielä hyvä tulee. Digillalla on muutenkin vahva asema työelämässä. Työajasta ainakin kolmannes, välillä yli puolet, kuluu Häntä palvoen.

Näkyvintä Digillan palvelu on julkisilla paikoilla. Ihmisillä on kädessään Digilla-ikoneita, joita he keskittyneesti katsovat ja hellästi sivelevät. Lisävakuuttavuutta tuovat vielä korviin asennettavat palvontalisukkeet. Ainakin Helsingin metrossa palvojien määrä on jo luokkaa 70%, ehkä enemmänkin, kaikista matkustajista.

Digillan taivas

Digillan palvontaa vaikeuttavat kelvottomat Ikonit.  On kuitenkin selvää, että vaikeuksien kautta, askel askeleelta päästään Digilan pappien lupaamaan autuaaseen olotilaan. Se on kuin kristittyjen taivas ja selvästi enemmän kuin budhalaisten nirvana. Se on Digilan Singulariteetti, joka ottaa kaikki asiamme hoitaakseen. 

Herättäviä ajatuksia Digillasta esittää Yuval Noah Harari kirjassaan Homo Deus (suomennos Bazar 2017). Sen viimeinen luku käsittelee datauskontoa. 

Vanhentuneita Digillan palvontavälineitä


torstai 14. kesäkuuta 2018

Tekoäly


Kuka muistaa Smurffit sarjakuvien smurffauksen? Se oli yleisverbi kaikkeen mahdolliseen. Tänä päivänä on smurffeja eli epämääräisiä sanoja ja löysiä käsitteitä, joita tulee vastaan joka tuutista.
Tekoäly on yksi sellainen.

Kyse on merkittävästä asiasta mutta ei uudesta. Tekoälyn juuret ulottuvat jo 1950-luvulle.
Tämän hetkisessä tekoälyhuumassa on hyvä hetkeksi pysähtyä ja miettiä, mistä onkaan kyse.

Vahvaa ja heikkoa tekoälyä

Aihetta on ansiokkaasti käsitellyt Pentti O.  A. Haikonen kirjassaan Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House 2017). 

Vahva tekoäly on sellaista, joka ymmärtää merkityksiä ja on siis tietoinen. Sitä ei ole vielä missään nähty ja Haikosen mukaan nykyisenkaltaisten tietokoneiden avulla, laskentatehon valtavasta kasvusta huolimatta, ei tulla näkemäänkään.

Kaikki sovellukset IBM:n hehkuttamaa Watsonia myöten edustavat ”heikkoa” tekoälyn versiota. Heikko ei tosin tee asiasta vaaratonta. 

Mutta nyt tullaan alueelle, jossa käsitteet menevät ristiin ja rastiin. Eikä ihme, koska heikossa tekoälyssä on kyse jo kauan tunnetuista asioista.

1980-luvun alun automaatio- ja systeemitekniikan opinnoissa tutustuttiin käsitteisiin, jotka ovat ainakin osin päällekkäisiä tekoälyn kanssa.  Niitä ovat koneoppiminen, algoritmien kehittäminen, adaptiivinen säätö, matemaattinen tilastotiede, päättelyalgoritmit, informaatioteoria, optimointiteoria niin ja tietojenkäsittelytiede ylipäätään.

Mikä siis on muuttunut? Laskentateho!

Vaarallisilla vesillä

Haikonen päättää kirjansa pohtimalla tekoälyn apoteoosia eli jumalaksi kohottamista.

”Esineiden Internet leviää kulovalkeaan tavoin kaikkialle, eikä prosessia voida enää pysäyttää. Mutta tämä tekoäly ei ymmärrä mitään, se ei ole oikeaa älyä tai tietoisuutta. Todellista ja aitoa yleistä tekoälyä, saati konetietoisuutta ei ole syntynyt eikä näillä näkymin tule syntymäänkään. Sen sijaan on syntymässä samalla nimellä jotain muuta. Jotain yhteiskunnallisesti sairasta, kauhistuttavaa ja hallitsematonta. Jotain, jolla on valtaa, mutta ei omaa vastuuta.”

”Tekoälyn moraalittomat vasallit rikastuvat, mutta meille muille on tarjolla vallan muuta. Kysymys ei ole pelkästään yksityisyyden suojan murtamisesta, vaan myös alistamisesta, riistosta sekä ajattelun ja mielipiteiden vapaudesta. Tällainenko on uusi uljas äly-informaatio-yhteiskunta?”

Haikosen sanat tulivat mieleen, kun tänään tutustuin Suomen valtion tekoälyohjelmaan. Aikamoista löysää ja kritiikitöntä puppua oli tarjolla. Jopa vastuullisen tekoälyn yhdeksän kohdan lista oli sellainen. Katsokaa vaikka itse netistä.

Suosittelen kaikille tekoälystä kiinnostuneille vähintäänkin Haikosen kirjan lukemista. Myös Yuval Noah Hararin Homo Deus on tärkeä ja ajatuksia herättävä.


lauantai 21. huhtikuuta 2018

Liike Nyt - Vaasan yhteiskoulun riippumattomat antaa tukensa


Vaasan yhteiskoulun riippumattomat perustettiin vuonna 1974 vaihtoehdoksi silloiselle överiksi menneelle puoluepolitisoituneelle ja tunkkaiselle menolle. Tekemisen meininki, oman järjen käyttö ja reiluus olivat riippumattomien kantavia periaatteita. Menestys kouluneuvostovaaleissa oli melkoinen, mutta sen jälkeen liike laitettiin naftaliiniin odottamaan sopivaa hetkeä yhteiskunnalliselle uudelleenheräämiselle.

Liike Nyt voi olla se uusi pilkahdus ja uudelleenheräämisen syy.

Suomesta on vuosikymmenten saatossa kehittynyt menestyvä hyvinvointiyhteiskunta. Paljon parempi kuin useimmat maailman valtioista.

Maamme on vähiten korruptoituneita, jos ei lasketa mukaan laajaa rakenteellista korruptiota. Täällä sovitaan asioista neuvotellen. Tosin monissa pöydissä kuitenkin istuvat mennyttä maailmaa edustavat omista läänityksistään ja eduistaan kiinni pitävät työmarkkinajärjestöt. Ne eivät parlamentaarisesta demokratiasta pahemmin piittaa. Politiikassa eivät pääsääntöisesti viihdy yhteiskunnallisia asioita ymmärtävät, ratkaisukeskeiset tyypit. Sitäkin enemmän siellä viihtyvät sosiaalisesti addiktoituneet,
itseään esillä pitävät henkilöt.

Lupaamme antaa varauksettoman tuen Liikkeelle, kun sen ohjelmasta löytyvät seuraavat tavoitteet:



Tuodaan yhteiskunnallinen johtaminen ja päätöksenteko tälle vuosituhannelle, avainsanoina ratkaisukeskeisyys ja osallistuminen

Rakennetaan uutta avointa ja entistä inhimillisempää yhteiskuntaa parlamentaarisen demokratian ja vallan kolmijako-opin periaatteet muistaen

Rakennetaan myötätuntoista ja reilua yhteiskuntaa, jossa pidämme huolta toisistamme 

Tuetaan moniarvoisuutta, ihmisten kunnioittavaa kohtaamista ja puhkotaan syntyneitä kuplia

Tuetaan ihmisiä ottamaan vastuuta elämästään ja ympäristöstään

Tuetaan aktiivisuutta ja yrittäjyysasennetta yhteiskunnallisena voimana

Puretaan kangistava byrokratia ja korruptoituneet rakenteet

Perustetaan toiminta faktoihin ja paljastetaan armotta hihhulointi ja valheet

Tehdään liikkeestä tinkimättömästi yhteistä etua ajava, omaa etua ajavat egoistit älkööt vaivautuko
Tehdään tästä vastustamattomasti kasvava liike, jolle liike hyvien asioiden puolesta on itseisarvo

Juha Koskinen