Hallituksen uusinta kuntauudistustyöryhmää johtanut kokoomuksen ryhmäjohtaja Petteri Orpo totesi työn lähtökohtina olevan vahvat peruskunnat sekä sote- ja kuntauudistuksen yhteen sovittaminen.
Orpo teki siis tiettäväksi, että hallitus on pysyvästi hirttäytynyt rakennelähtöiseen ajattelutapaansa, maksoi mitä maksoi. Ehkä valmista tulee vuosien jälkeen näinkin, mutta kalliiksi harjoitus tulee yhteiskunnalle.
Energia suuntautuu vääriin asioihin.
Sote-uudistuksen olisi pitänyt olla osa kuntauudistusta alusta alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat ylivoimaisesti suurin kuntien menoerä. On käsittämätöntä, että kuntauudistukseen on lähdetty tarkastelematta ensin ja perusteellisesti kuntien tuottamia palveluita.
Hallituksen vetämä kuntauudistus on saanut osakseen laajan julkisen huomion ja lähes yksimielisen tuomion. Hyvän maakunnallisen katsauksen asiasta antoi Keskisuomalaisen kuntauudistusjuttu 22.4.2013.
Liikkeelle on siis lähdetty väärin päin eli rakenteista. Yhteiskunnallisen palvelutuotannon pohdinta on jäänyt tekemättä: mitkä palvelut on tuotettava lähellä ihmisiä, mitkä palvelut sisältävät mittakaavaetuja, mitkä palvelut halutaan ylipäätään jatkossa tuottaa julkisesti, mihin rahat riittävät?
Suuren muutoksen toteutuksen edellytyksenä on selkeän kokonaiskuvan luominen asiasta. Sitä ei ole nyt tehty. En ihmettele, että asiaa on jauhettu jo kymmenen vuotta hallituksesta toiseen.
Valtakunnan tasolla tarvitaan järkeä kuntauudistukseen. Sitä ei ole vielä löytynyt.
Hallitus ei näytä tietävän, miten suuria muutoksia toteutetaan.
Täydellinen floppi oli ministeri Guzenina-Richardsonin 11.4. 2013 asettama työryhmä, johon kuuluu laskujeni mukaan 50 jäsentä sihteeristö mukaan lukien. Listalta en tunnistanut ainoatakaan muutosprosessien asiantuntijaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti