Kuntaministeri Virkkunen päivitti näkemyksiään kuntauudistuksesta Keskisuomalaisessa 26.5.2013.
Kiistattoman hyvä tavoite on julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen myös tulevaisuudessa. Tosin tätäkin tavoitetta pitää edeltää pohdinta siitä, mitkä palvelut ylipäätään kannattaa tuottaa julkisesti.
Hallituksen ajateltu kuntauudistusprosessi näyttää menevän seuraavasti: keksitään vahvojen peruskuntien idea, laaditaan sekava lakiehdotus, laitetaan kunnat tekemään kuntaliitosselvityksiä ja katsotaan sen jälkeen mitä tapahtuu. Kellään ei näytä olevan käsitystä siitä, mitä tämä touhu maksaa tai kuinka paljon hallinnon ja rakenteiden pyörittelyyn kuluu verovaroilla maksettua työaikaa.
Virkkunen painottaa sekä koko hallituksen että itsensä uskoa kuntapohjaiseen malliin. Mielestäni tämä ei ole uskon asia. Uskoa voimme mihin haluamme, mutta vaativien uudistusten on pohjauduttava faktoihin, ymmärrykseen ja osaamiseen.
Kuntien suuruuden ja tuloksellisuuden välillä ei ole tunnetusti positiivista yhteyttä. Kari Halttunen peräsi Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa 29.5.2013 Jyväskylää julkistamaan aiemmilla kuntaliitoksilla saavutetut hyödyt. Tiedämme jo nyt, että hyvältä ei näytä.
Teesini julkisten palveluiden viisaaksi tuottamiseksi ovat: 1 Määritellään palvelut, jotka on järkevää tuottaa julkisesti joko ihmisten lähellä tai suurissa yksiköissä. 2 Rakennetaan palveluprosessit asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi samalla vähentäen hallintoa ja byrokratiaa. 3 Sopeutetaan rakenteita tukemaan järkevää palveluiden tuottamista.
Hallituksen nykyinen kuntauudistusprosessi johtaa mm. seuraaviin päätelmiin Virkkusta lainaten: ”Jotta kuntapohjaisella mallilla voidaan jatkaa, on kuntia vahvistettava”. Luit oikein, siis kuntia on vahvistettava. Tämä kuulostaa kutsulta byrokratian lisäämistalkoisiin. Meidän on vahvistettava ja varmistettava PALVELUITA ei rakenteita.
Mahtaako kunnallista demokratiaa vahvistaa se, että asukas tietää kunnanvaltuuston olevan vastuussa keskeisistä peruspalveluista. Demokratia ei hirveästi auta, mikäli liikkumatilaa ei yhtään ole. Tällöin meillä on ainostaan illuusio demokratiasta.
Suosittelen kunnanvaltuustoja ja muita johtoelimiä ennen kaikkea pohtimaan oman kuntansa elinvoimaisuutta. Elinvoimaisuus syntyy ainoastaan yritystyöpaikkojen ja niista saatavien verotulojen kautta. Hyvät ja toimivat sosiaali- ja terveysalan palvelut ovat meille kaikille tärkeitä. Kunnallisen demokratian toimivuuden indikaattoreita ne eivät kuitenkaan ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti