HS (9.2) otsikoi innovaatiojuttunsa osuvasti ”Tutkimus
tarvitsee uusia malleja”. Esitetyt näkemykset
olivat kuin viime vuosituhannelta.
Arvovaltaa oli haettu OECD:n maa-arvioinnin avulla.
Yhtenä suosituksena oli rahoittaa yritysten tutkimusta ja
tuotekehitystä nykyistä enemmän. Ongelmaksi nähtiin Tekesin ja VTT:n
pienentynyt rahoitus. Molemmat mainitut toimijat lienevät tuloksilla mitattuna
melko turhia. Voi väittää, että ne ovat osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Mitä
jäi käteen Tekesin miljardin euron strategisen huippuosaamisen keskusten (SHOK)
rahoituksesta? Kuinka moni VTT:llä tekee oikeasti luovaa tutkimustyötä?
Yritykset tarvitsevat toimivia rahoitusinstrumentteja innovaatiotoimintaansa.
Kummasta nyt on kyse: ”halutaan investoida, mutta rahaa ei saa” vai ”ei haluta investoida, vaikka
rahaa saisi”?
OECD valistaa, että tutkimuksen tulisi olla nykyistä
kunnianhimoisempaa. Varmaan niin, mutta ongelmien syy näyttää tällöin olevan
yritysjohdossa. Väärät tyypit vastuussa, väärän suuntaisin kannustein.
OECD:n mukaan koko tutkimus – ja innovaatiotoiminta kaipaa
uutta ja selkeää visiota siitä, mihin pyritään. Edelleen siis haaveillaan
siitä, että joku kansallinen visio ohjaisi innovaatioita tekeviä yrityksiä.
Näin maailma ei taida toimia.
UPM:n edustaja Jyrki Ovaskan näkemykset olivat hyvin
linjassa OECD:n kanssa. Hän kaipasi valtiolta kannusteita yritysten
tutkimustoimintaan. Mielestäni yritykset itse tarvitsevat tutkimustoimintaa
ollakseen olemassa myös tulevaisuudessa. Tekemättäkään ei voi jättää, totesi
presidentti Niinistö.
Ovaska totesi tutkimuksen painopisteen olevan liikaa
yliopistojen tutkimuksen ja tieteen päässä, kun yrityspuoli ja kaupallistaminen
ovat jääneet vähemmälle huomiolle ja että tehdyt leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen
ovat iskeneet kovasti. Suurissakaan yrityksissä ei uskalleta tehdä radikaaleja tutkimusavauksia,
vaan tyydytään kehittämään nykyistä.
Näin siis toteaa suomalainen suuryritys, jolla on
mahdollisuudet tutkia, kaupallistaa ja kouluttaa mielensä mukaan. Kuka pitää kädestä
ja lohduttaa?
Järkeviin ratkaisuihin päästään tunnistamalla julkisen
tutkimuksen ja yritysten ydintehtävät ja keskittymällä niihin. Muutamiin
kysymyksiin on saatava vastaukset.
Kuinka paljon julkisesta tutkimusrahoituksesta käytetään itse
tutkimukseen? Kuinka paljon professorien
ja tutkijoiden ajasta menee muuhun kuin tutkimukseen? Kuka tietää, mitä
kannattaa tutkia? Mikä on yritystemme nykyjohdon kyky johtaa yritystään pitkäjänteisesti
tulevaisuuteen?
Perinteinen institutionaalinen ylhäältä-alas -ohjaus ei ole
toiminut enää pitkään aikaan. Osaavat ja yrittäjähenkiset ihmiset luovat
työpaikoillaan tulevaisuuttamme. Yrityksemme tarvitsevat uusia innovaatiota ja
on niiden oma etu ne tuottaa.
 |
| Kuinka korkea huippu? Vastaukset juha.koskinen@ajantieto.fi. Palkinto parhaiten arvanneelle. |
