Onnistuuko muutos?

Omalla toiminnalla voi parhaimmillaan saada aikaan haluttuja tai ainakin positiivisia muutoksia. Kestävä positiivinen muutos on sellainen, jonka hyödyt ovat hieman pidemmällä aikavälillä haittoja suuremmat. 

Mitkä organisaatioiden käyttämät sanat antavat vinkkejä kestämättömistä ja kestävistä muutospyrkimyksistä?

Kestämättömät muutokset

Muutosjohtaminen on ollut pitkään muotitermi. Usein se sisältää ääneen sanomattoman oletuksen johtajakeskeisestä muutosjohtamisesta. Sellainen pääsääntöisesti epäonnistuu, koska ajattelu ja käytännön tekeminen ovat erillään toisistaan. Voi myös kysyä, mitä johtaminen on ilman muutosta?

Jalkautus tarkoittaa sitä, että joku on tehnyt suunnitelman (strategian), joka pitää vielä toteuttaa käytännössä. Tällöin on edetty jo alusta alkaen väärässä järjestyksessä. Asiaa käytännössä tuntevia ihmisiä ei ole otettu riittävästi mukaan, minkä johdosta heitä ei saada siitä innostumaan vaikka suunnitelma olisi hyväkin.

TYHY ja TYKY ovat tärkeitä asioita, mutta irrallaan organisaation varsinaisesta toiminnasta melko hyödyttömiä. Kestävä työhyvinvointi syntyy työtä tekemällä, kun saa toteuttaa itseään hyvässä porukassa.

Kvartaalitalous. Q1, Q2, Q3 ja Q4 kuuluvat pörssiyritysten arkeen,  välillä myös muidenkin. Ongelma on annetun 3 kk tarkasteluaikavälin ja mitattavan asian järkevän tarkasteluaikavälin yhteensopimattomuus. Jos mitataan liian usein, vedetään johtopäätöksiä kohinan pohjalta. Jos mitataan liian harvoin jää ilmiö havaitsematta.

Johdosta kloonatut huipputyypit ovat varma tapa saada organisaatio kestämättömän muutoksen tilaan. Tällöin tärkeät kysymykset, kyseenalaistaminen ja erilaiset näkökulmat jäävät huomiotta. Yhdestä puusta veistetty huipputiimi kykenee tekemään nopeasti vääriä päätöksiä.

Koukeroinen kieli. Kuorruttamalla muutos vieraskielisillä sanoilla tai lyhenteillä tehdään asioista hienon oloisia. Tulos on kuitenkin päin vastainen. Kun ihmiset eivät sanojen merkityksiä ymmärrä, eivät he kykene asioihin sitoutumaan.

Kestävät muutokset

Työyhteisön selkeä, yhdessä sisäistetty ja hyväksytty perustehtävä antaa hyvän selkänojan kaikelle tekemiselle.

Yhteinen kokemuksellinen oppiminen luo tietoisuutta, ymmärrystä, yhteisymmärrystä ja sitoutumista. Kokemuksellisuus tarkoittaa hyvää kierrettä, joka koostuu uuden tiedon hankkimisesta, kokeilusta, kokemuksen karttumisesta sekä pohdinnasta. Oppiminen on se, mitä muutos seuraa. Muutos on oppimisen pikkuveli. Se syntyy aina myöhemmin ja on ainakin aluksi pienempi.

Epäonnistumiset. Uutta nobelistiamme Bengt Holmströmiä lainaten "Epäonnistuminen on oppimista" (HS 19.8.15). Ilman epäonnistumisia ei voi olla oppimista. Iloitaan siis epäonnistumista.

Aikaansaavuus. Pistetään toimeksi silloin, kun asiat ovat riittävän selviä eikä jäädä asioita vatvomaan.

Yrittäjäasenne on sitä, että ollaan aktiivisia toimijoita, eikä toiminnan kohteita. Yhteisöllinen yrittäjäasenne on sitä, että halutaan yhdessä saada asioita aikaan.

Arkikielisyys. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Jos asiaa ei ymmärrä, on vika todennäköisesti viestin tuojassa, ei sinussa.

Lähde muuttaa jatkuvasti muotoaan

 Oppimiasaiheisia blogeja lisää Ajantiedon Innostutaan oppimisesta -blogista.

Kymmenen vuotta kasvuyrittäjyyttä

Kasvuyrittäjyyden toteemi, Kasvu-shamaanikin on jo nähty

 

Hapuilusta kiimaan ja kohti 2020-lukua

Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen pohti KL Optiossa vuoden 2007 alussa syitä siihen, miksi niin harva haluaa kasva. Häntä lainaten: ”Suomeen perustetaan vuosittain yli 20 000 uutta yritystä. Vain 1-2 prosenttia yrittäjistä ilmoittaa ensisijaiseksi tavoitteekseen nopean kasvun. Panee kysymään, onko tässä yhteiskunnassa jotain sellaisia elementtejä, jotka estävät kasvun tai eivät ainakaan motivoi kasvamaan.”

Päätimme yrittäjäkollegani kanssa tehdä asialle jotain ja järjestimme Jyväskylän Paviljongissa Minustako kasvuyrittäjä -seminaarin elokuussa 2008. Osallistujia tuli ensi yrittämällä yli sata.

Omassa alustuksessani pohdin, miksi pitäisi kasvaa. Neljä hyvää syytä olivat ja ovat

1. Kasvu tarjoaa kannusteita
2. Markkinat kasvavat: jos ei itse kasva, niin jää paikalleen ja kuihtuu pois
3. Saavutetaan kustannushyötyjä: oppiminen kumuloituu, mittakaavaedut
4. Kasvu houkuttelee hyviä työntekijöitä

Seminaarimme motoksi kiteytyi ”Kasvuyritystoiminta on pitkäkestoinen moniottelu”. Samoihin aikoihin julkaisin myös G5 -kasvumallin (kuva), joka liittyy kasvun välttämättömiin edellytyksiin.

Kahdeksan vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kasvuyritystapahtumia on useita. Kansainväliset mittasuhteet saaneen Slushin lisäksi mieleen tulee ainakin Kasvu Open, Grow Up -kasvuyrityskilpailu ja Kauppalehden kovimpien kasvajien palkinnot. 

Kasvu esiintyy sanana joka puolella. Tänään juuri radiossa kuulin, että Elyt, TE-toimistot ja maakuntaliittojen palvelut on tarkoitus yhdistää maakunnallisiksi Kasvupalveluiksi. 

Tyylilajien joukosta löytyy suoranaista kasvun kiimaa. Vai mitä ajatuksia herättävät:

• kasvu kuuluu kaikille
• kiihdyttää yrityksesi kasvuun
• yli 900 Suomen menestyneimmän yritysjohtajan osaaminen …
• 700 tulevaisuuden potentiaalisen suuryrityksen kasvuideat …
• etsitään Suomen kovinta kasvuhakuista yritystä
• kasvun kirkkaimmat tähdet – 80 finalistia
• Kasvu Open Karnevaali

 

Tulokset tähän mennessä

Miten kasvuyritysbuumin tulokset näkyvät vai näkyvätkö?  

Kasvuyrittäjyydestä on tullut valtavirran ilmiö. Kulttuuri on maassamme muuttunut kasvulle myönteisemmäksi. Kansantalouden kovilla mittareille vaikutukset eivät kuitenkaan vielä näy.

Vuoden 2009 maailmanlaajuisen talouskriisin aloittamana Suomen talous on ollut viime vuodet
kohmeessa. Sitä kuvaa BKT:n vuosimuutos (kuva).

Suomen kaikkien yritysten liikevaihto on viimeisten neljän vuoden aikana lievästi laskenut, mutta samalla taseet ovat merkittävästi pullistuneet. Pk-yritysten liikevaihdot ovat pysyneet ennallaan ja silläkin puolella taseet ovat kasvaneet. Eivät laiskat taseet ainakaan valtakunnan tasolla kasvuhaluista kerro.

 

Kasvuyritykset ovat eri asia kuin kasvavat yritykset

Kasvuyritys on käsitteenä moniulotteinen. Jotkut tarkoittavat sillä kovilla mittareilla osoitettavaa usean vuoden liikevaihdon tai tuloksen kasvua. Toisille kyse on kasvuhakuisuudesta eli asenteesta.

Kasvuasenne realisoituu kasvuna vasta vuosien päästä. Kymmenenkin vuotta on lyhyt aika. Analogia löytyy kouluista. Innokkaista koululaisista matka työelämän ammattilaisiksi opiskeluineen ja työkokemuksen hankkimisineen kestää 10 – 15 vuotta.

Kasvuhakuisuus sisältää myös suuria riskejä. Useimmat kasvuhakuisista yrityksistä menevät nurin, mutta onneksi samalla kokemus karttuu ja aina joku menestyy. Ilman riskejä ei uutta synny eli riskittömyys on todellisuudessa suurin mahdollinen riski pitkällä aikavälillä.

Uuden kasvuyrityskulttuurin tulokset näkyvät koko kansantalouden mittareissa hyvässä lykyssä 

2020 – 30 luvulla monista yrityskohtaisista menestystarinoista huolimatta. Lähivuosien kasvua voivat synnyttää vain jo vankan aseman omaavat yritykset. Sellaiset, joilla on osaamista, hyvät tuotteet ja vahvat taseet. Miten niiden kasvuhalut saadaan heräämään? Se on mielestäni hyvä kysymys - siitä jatkossa.