Digitalisaation jälkeinen aika

Omalla kohdalla digitaalinen vallankumous alkoi vuonna 1977 kun sain Texas Instrumentsin tieteellisen taskulaskimen. Siihen syötettiin muoviliuskoja, jotka sisälsivät jonkin matemaattisen toiminnan. Niissä luki Solid State Software. Meni kauan ennen kuin tajusin mitä tarkoittaa pehmeä tavara.

Kahdeksankymmentäluvun alkupuolella aloitin työni teollisuusautomaation parissa. Silloin tehtaissa tulivat käyttöön ensimmäisen sukupolven digitaaliset automaatiojärjestelmät, väylät, valvomot ja robotit. Myös keinoälystä puhuttiin. Se oli tosin jo vanhaa kamaa ja kehittynyt tieteenalaksi tietokoneiden kehittymisen myötä 1950-luvulla.

Vuonna 2017 digitalisaatio, robotisaatio ja keinoäly ovat edelleen kuumia teemoja. Ne ovat tulleet tehtaiden sisältä jokaisen työhön ja elämään. Verrattuna 1980-lukuun niiden hyödyntämisen mittakaava on gigalomaanisesti kasvanut, vaikka jotain tuttuakin asiassa on.

Tie tästä eteenpäin näyttää selvältä. Kaikki mahdollinen digitalisoituu. Miljoonien rutiinityötä tekevien työpaikat ovat jo aikoja sitten menneet. Seuraavaksi vaarassa on myös suuri osa asiantuntijatyöstä.
 

Mikä on roolimme digitalisaation jälkeisenä aikana?

Tyhmyys lisääntyy verkossa

Tällä hetkellä kaikki menee verkkoon älypuhelinten johtamana. Viestimme verkossa, seurustelemme verkossa, tsekkaamme asioita verkossa, opimme verkossa ja olemme ilkeitä kuplamme ulkopuolisille verkossa. Älypuhelimet ovat ottaneet hallintaansa monien elämän. Seurauksena keskittymiskyvyn menettäminen ja elämän ajallinen pirstaloituminen. 

Rajaton informaatio tyhmentää meitä samalla kun kuvittelemme viisastuvamme. Psykologit Dunning ja Kruger keksivät nimeään kantavan vaikutuksen vuosituhannen vaihteen alla. Sen mukaan mitä tyhmempi olet, sitä itsevarmempi olet siitä, että ettet oikeastaan ole tyhmä. Tr--p.

Mitä tästä seuraa?

Matrix-elokuvissa ihmiskunta oli jo hävinnyt koneille. Todellisessa maailmassa ihmiset tuottivat keinokohduissa jonkinlaista energiaa koneille, jos oikein muistan. Monet tieteiselokuvat kertovat ajasta, jolloin ihmiskunta on jo tuhonnut itsensä tai taantunut barbariaan. Nykyään yhtenä suurimmista globaaleista riskeistä pidetään keinoälyn vallankaappausta.

Tyhmyyden kierre ja ilkeyden kasvu on pysäytettävä

Mahdollisuutemme selvitä digitalisaation jälkeisessä maailmassa on laittaa kaikki energiamme sivistykseen ja jatkuvaan oppimiseen. Lisäksi meidän pitää ruveta olemaan toisillemme entistä kiltimpiä oppimalla myötätuntoisuutta ja toistemme avointa ja vilpitöntä kohtaamista.

Niillä pärjäämme maailmassa jotenkuten, vaikka koneet olisivat vallan jo ottaneet. Jotta niin ei kuitenkaan kävisi kannattaa jatkuva oppiminen ja myötätuntoinen kohtaaminen ottaa yhteiseksi asiaksi jo nyt.