Alustatalouden moraalikato

Moraalikato tarkoittaa, että joku edunsaaja ja riskinkantaja eriytyvät. Esimerkiksi pankinjohtaja saa bonuksensa, vaikka on ajanut yrityksensä ahdinkoon, kuten kävi taannoisessa finanssikriisissä. Viimevuosina huimasti kasvaneen alustatalouden yrityksiin liittyy vakavia moraalikadon piirteitä.

Tavaralähettifirma Wolt myytiin melko hiljattain samalla alalla toimivalle, tappiota tekevälle ja saman ikäiselle, pörssiarvoltaan kuitenkin kymmenien miljardien eurojen arvoiselle Doordash -tavaralähettifirmalle seitsemällä miljardilla eurolla. Kauppa tosin maksettiin ostajan osakkeilla, joiden arvo voi tippua dramaattisesti, vaikka 95 % kuten 2000-luvun alun IT-kuplassa monille sen ajan tähdenlennoille kävi. Toistaiseksi Doordash-osakkeiden arvo on pudonnut 55 %.

Woltin kauppahinta on riskitaso huomioiden suuruusluokaltaan perusteltu, jos yritys kykenee tekemään vuosittain karkeasti 2 miljardin euron nettotuloksen muistaen, että tähän saakka yritys on tuottanut koko historiansa ajan kymmeniä miljoonia euroja tappiota tuottovaatimuksen suuruusluokkaan nähden olemattomalla liikevaihdolla.

Rutkasti tappiota tekevien, mutta silti ”arvokkaiden” Woltin tyyppisten ”meemi” yritysten liiketoiminnan eettisyyttä voi kyseenalaistaa ylipäätään. Miten on päässyt käymään niin, että katukuvassa vilistävät pienipalkkaiset ja työmarkkinoilla alistetussa asemassa olevat lähetit voivat tuottaa yritystensä omistajille hetkessä miljardiomaisuudet? Miten on päässyt käymään niin, että sijoittajat kuvittelevat yritysten olevan kymmenien miljardien arvoisia, kun talouden realiteetteja tarkastellen niiden arvot ovat negatiivisia?

Kuplia on nähty vuosikymmenten varrella ennenkin. Niissä toistuu sama kaava aina uudelleen ja se perustuu ajoitukseen, kun myöhemmin mukaan tulleet maksavat aiemmin mukaan tulleiden voitot. Moraalikadon suuruusluokkaa kasvattaa viimevuosina markkinoille tuhansin miljardein euroin ja dollarein puskettu ilmainen raha. Se on päässyt hullaannuttamaan aloittavat, pienet ja suuret sijoittajat. Moraalikadon uhreja ovat siis ne lukemattomat sijoittajat, jota menettävät rahansa. Toisaalta tyhmyydestä on joutunut aina maksamaan.

Toisen sorttisten alustafirmojen eli sosiaalisen median toimijoiden moraalikato liittyy miljardien ihmisten höynäyttämiseen, kun he luulevat olevansa asiakkaita, mutta ovatkin yritysten raaka-ainetta. Ihmiset antavat ilmaiseksi omat tietonsa sosiaalisen median yrityksille, jotka takovat käsittämättömiä voittoja erityisesti omistajilleen. Samalla ihmisiltä on kollektiivisesti varastettu heidän oma elämä, kun he ovat addiktoituneet alustoihin tavalla, joita kivikautiset aivomme eivät kestä. 

Muutosten tuulet

Mieleen on jäänyt vanha viisaus vuosikymmenten takaa. Sen päivitetty versio kuluu jotakuinkin seuraavasti: muutosten tuulien puhaltaessa jotkut rakentavat suoja-aitoja ja toiset tuulivoimaloita.

Yllättävässä ja pelottavassa poikkeustilanteessa aluksi saatetaan jäykistyä kauhusta. Jäädään ihmettelemään. Kohtuuton osa elämästä täyttyy jatkuvana virtana tulevasta tiedosta ja epätiedosta.
Se vie helposti mukanaan.  

Toki paljon toimintaakin on nähtävissä. Esimerkiksi viime päivinä on nähty ainutlaatuisen runsasta webinaaritarjontaa. Paljon hyvä neuvoja on saatavilla siihen, miten nyt pitää toimia. Lähes yksinomaan kyse on reagoivista toimista. Sekin on ymmärrettävää.

Edessä on kuitenkin se päivä, jolloin koronapandemia hellittää. Ehkä jo kuukausien sisällä. Edessä on myös se päivä, jolloin talous rupeaa elpymään. Siihen tosin voi mennä selvästi pandemian loppumista pidempi aika. Kukaan ei tiedä.

Joka tapauksessa kaiken keskellä kannattaa katsetta suunnata myös tulevaan. Radikaali tilanne jakaa väistämättä meitä tulevaisuuden pärjääjiin ja häviäjiin. Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen seuraavaa (myönnän, että lista on omien silmälasieni värittämä): (1) kriisissä on monen tulevan menestystarinan siemenet, (2) työelämä mullistuu ja lähes kokoaikaisen etäyön määrä lisääntyy pitkällä aikavälillä, (3) oppimiskykymme korostuu tässä tilanteessa erityisesti, (4) arvomaailmamme muuttuu ehkä elämän perusasioita korostavaksi ja (5) ehkä kiireemme vähenee pysyvästi kriisin osoittaessa niin monet aiemmat asiat turhiksi.

Emme mitenkään kykene ennakoimaan kaikkea vielä edessä olevaa, koska tilanteet muuttuvat päivittäin. Jokainen voi kuitenkin jo nyt tehdä elämässään päätöksiä, jotka hetki sitten olisivat tuntuneet mahdottomilta. Mitä ovat omasi?

 

Ajattele itse - vastalääkettä huuhaalle ja pöljyydelle

Kun rupesin kirjoittamaan Ajattele itse -blogia 1.3.2013, ajattelin asian olevan tärkeä. Se on todellisuudessa tullut yhä tärkeämmäksi.

Viimeisen kuuden vuoden aikana kaikenkarvaiset älylaitteet ovat saaneet meidät yhä pahemmin koukkuun, elämä on lähtenyt laukalle ja ihmisten tyhmentyminen lisääntyy uhkaavasti.

Faktojen sijaan on ilmestynyt "vaihtoehtoisia totuuksia" monissa maissa Yhdysvaltoja myöten.

Uskon kuitenkin aidon pyrkimyksen kohti totuutta olevan ainoa keino selvitä pitkällä aikavälillä ja sitä me lähes kaikki lopulta hauamme, muutamaa taivaspaikkaa havittelevaa terroristia tai tosiuskovaista lukuunottamatta.

Olen viime aikoina keskittynyt kirjaprojekteihin. Oppimiseen ja tilanneälyyn liittyviä kirjoituksiani on Ajantiedon ja Relewant-palvelun sivuilla.

Elämäntaitoalgoritmi – 10 hyödyllistä arkeen

Tietotekniikan ja tekoälyn yhteydessä on viime aikoina puhuttu paljon algoritmeista. Niillä tarkoitetaan yksityiskohtaisia kuvauksia tai ohjeita siitä, miten jokin asia tai tehtävä suoritetaan.

Taustoittaessani tätä kirjoitusta törmäsin Tomi Nukarisen viisaaseen blogiin Evolutiivinen hyvinvointi, jonka yhdessä kirjoituksessa ”Ihminen on algoritmi: hyvän elämän viisi perusperiaatetta” oli asiaa pohdittu: ”Jos ihminen on algoritmi, nousee esiin kysymys: mitkä ovat universaaleja, biologisen algoritmin ominaisuuksia? Näitä perustavaa laatua olevia ominaisuuksia on nähdäkseni ainakin viisi: tarkoitus, stressi, itsetuntemus, etsintä ja keskittyminen.” Kannattaa lukea Tomin perustelut.

Arjen algoritmit

Itselläni oli kuitenkin mielessä hyvin arkiseen elämään liitettävät asiat. Algoritmien kriteereinä ovat yksinkertaisuus ja konkreettisuus. 

Algoritmit ovat siinä järjestyksessä, kun tulivat mieleen. En niitä halua laittaa tärkeysjärjestykseen. Jotkut niistä ovat helpommin ja nopeammin toteutettavissa (1, 3, 6, 7, 9) kuin toiset (2, 4, 5, 8, 10). Mutta kaikkiin voi halutessaan omilla päätöksillään vaikuttaa. 

Hyvän elämän 10 algoritmia

Ruoka: syö epäsäännöllisen säännöllisesti, kaikkea ja monipuolisesti (Nassim Talebin inspiroima)

Parisuhde: pidä huolta, että rakastelujen määrä on riitojen määrää suurempi (Daniel Kahnemanin inspiroima)

Lepo: nuku keskimäärin kahdeksan tuntia yössä, tai niin paljon kun oikeasti tarvitset

Työmäärä: tee näkyvää työtä enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Työn merkitys: tee pääosin työtä, jota rakastat

Vapaus: varaa itsellesi ainakin kaksi villiä, ennalta suunnittelematonta, päivää joka viikko

Ihmiset: ole muiden seurassa läsnä, myötätuntoinen ja kuunteleva

Asenne: erota faktat mielipiteistä, kunnioita muita ja hae ratkaisuja

Oppiminen: nauti siitä, että joka päivä opit jotain uutta

Syvin olemus: olemme biologialtamme metsästäjä – keräilijöitä. Ilmennä sitä joka päivä jotenkin.

Digilla on suuri ja mahtava

Asteekit uhrasivat ihmisiä jumalille, koska pelkäsivät muussa tapauksessa auringon sammuvan ja maailmanlopun tulevan. Uhrattujen ihmiset pääkallot laitettiin esille hyllyihin, tzompantleihin, nykyajan arkeologien hämmästeltäväksi.

Jumalille on aina pitänyt olla mieliksi. Piittaamaton ja kunnioittamaton käytön on ollut tuomittavaa. Ikuisia totuuksia ei saa kyseenalaistaa, koska ne ovat ikuisia.

Vanhojen jumalien ohi ovat kuitenkin jo kirineet uudet. Voimissaan ovat ainakin Digilla, Fitnella ja Ravilla. Fitnellaa palvotaan kuntosaleilla ja Ravillaa päivittäisissä ruokaan liittyvissä rituaaleissa.

Mahtava Digilla

Kolmesta mahtavin on Digilla, koska sitä meidän aivan kaikkien tulee palvoa. Digilla on mahtava myös siksi, että monet meistä palvovat Häntä huomaamattaan.

Ilman Digillaa joudumme helvettiin. Maailma ja kehitys pysähtyvät. Muut Digillaa palvelevat jyräävät meidät.

Nykyisin Digillan palvonta alkaa jo vauvaikäisenä. Naperoille annetaan eläviä Ikoneita, joita he tuijottavat ja sormillaan koskettavat. 

Koululaitoksemme yhteinen huoli on, että Ikoneita ei riitä kaikille. Epäoikeudenmukaisuutta korostaa vielä Ikonien erilaisuus. Jotkut ovat toisia parempia ja se ei Digillan pappeja miellytä.

Erityinen ongelma, toisin kuin perinteisten jumalien palvonnassa, ovat ikääntyneet ihmiset. Juuri tänään kerrottiin Helsingin sanomissa, että Suomessa jopa sadoilla tuhansilla ikäihmisillä on tässä suhteessa vakavia ongelmia. Ikoneita puuttuu eikä tiedetä, miten niiden kanssa tulee toimia. Kauhistuttavinta on se, että kaikkia ihmisiä Digilla ei edes kiinnosta. Onneksi valtiovaltakin jo tulee apuun opastamalla uskomattomia.

Lääkäreistä on tullut erityisen ahkeria Digillan palvojia, tosin tahtomattaan. Heidän työajastaan jopa puolet kuluu Digillan parissa. Ylipapit kuitenkin vakuuttavat, että kyllä siitä vielä hyvä tulee. Digillalla on muutenkin vahva asema työelämässä. Työajasta ainakin kolmannes, välillä yli puolet, kuluu Häntä palvoen.

Näkyvintä Digillan palvelu on julkisilla paikoilla. Ihmisillä on kädessään Digilla-ikoneita, joita he keskittyneesti katsovat ja hellästi sivelevät. Lisävakuuttavuutta tuovat vielä korviin asennettavat palvontalisukkeet. Ainakin Helsingin metrossa palvojien määrä on jo luokkaa 70%, ehkä enemmänkin, kaikista matkustajista.

Digillan taivas

Digillan palvontaa vaikeuttavat kelvottomat Ikonit.  On kuitenkin selvää, että vaikeuksien kautta, askel askeleelta päästään Digilan pappien lupaamaan autuaaseen olotilaan. Se on kuin kristittyjen taivas ja selvästi enemmän kuin budhalaisten nirvana. Se on Digilan Singulariteetti, joka ottaa kaikki asiamme hoitaakseen. 

Herättäviä ajatuksia Digillasta esittää Yuval Noah Harari kirjassaan Homo Deus (suomennos Bazar 2017). Sen viimeinen luku käsittelee datauskontoa. 

Vanhentuneita Digillan palvontavälineitä