Kunta- ja sote-katastrofi - mitä opimme

Kuluva hallituskausi oli suomalaisen politiikan Waterloo. Saatanan tunarit sanoisi Kekkonen. Hallituksesta on puuttunut johtajuus ja osaaminen. Säälipisteitä ei saa edes ylileveästä hallituspohjasta.

Kunta- ja sote-teemoista olen kirjoittanut yhdeksän blogia. Olkon tämä kymmenes osaltani hallituskauden viimeinen.

Kuntauudistuksen kaatuminen oli alusta alkaen selvää. Liikkeelle lähdettiin totaalisen typerillä ja teoreettisilla ajatuksilla. Muistissa on 20 000 asukkaan peruskuntapuheet. Rahanmenoa generoitiin turhilla selvityksillä miljoonakaupalla.

Kuntauudistuksen kaaduttua keskityttiin sote-palveluihin – siis hallintorakenteisiin. Jälleen oltiin metsässä ja sinne menivät myös opposition edustajat iloisina. Itse toiminta ja asiakkaat unohtuivat. Perustuslakiakaan ei tunnettu. Eivät pääse toisaalta poliitikot toisiaan nälvimään, kun yhdessä katastrofin aiheuttivat.

Onnistuneet muutoksen on läpäistävä seuraavat viisi porttia oikeassa järjestyksessä:

Omat arvot, tahtotila ja niiden mukainen toiminta pitää määritellä. Niihin pitää myös sitoutua. Tällä hallituskaudella kompastuttiin jo tähän.

Kaiken toiminnan on palveltava asiakkaita. Tämä unohdettiin kokonaan.

Ratkaisujen on oltava yksinkertaisia. Tuhoon tuomittuja hallintorakennevirityksiä laadittiin runsaasti.

Luodaan järkevää toimintaa tukevat rakenteet, vasta kun toiminta on määritelty. Rakenteita yritettiin kyllä luoda toiminnasta viis.

Laaditaan muutosten toteuttamisssuunnitelma ja tehdään asiat loppuun saakka. Tästä jäätiin valovuoden päähän.

Kunta- ja sote-asiat ovat vastassa taas ensi hallituskaudella. En ole mistään vielä saanut vinkkiä, että asiat lähtisivät nyt menemään parempaan suuntaan. Peruskuntien sijaan saatetaan nyt keskittyä maakuntiin. Hallintorakenteita nekin ovat.

Laaja-alainen, yhteiskunnallinen peruspohdinta pitää käydä siitä, mikä julkisen vallan rooli on ylipäätään palveluiden tuottajana. Näin päästään liikkeelle ja läpi ensimmäisestä portista. Enää on neljä läpäistävänä.

Tärkeä havainto on myös se, että ylhäältä ohjatut järjestelmät ovat väistämättä byrokraattisia ja hauraita Nassim Talebin hengessä. Kestävät ja kehittyvät eli antihauraat järjestelmät perustuvat dynaamisiin markkinoihin, luovaan tuhoon ja yrittäjyyteen.

Nerokas tapa saada parempaa laatua ja kustannustehokkuutta verotuloilla rahoitettaviin palveluihin on antaa rahan seurata asiakasta.

Oikea kysymys siis on, miten luomme edellytykset laadukkaille ja kustannustehokkaille palveluille. Kuinka paljon voittoa saa tehdä ihmisten terveydellä, on se väärä kysymys.

....................

Todistusaineistona vielä aiemmat kunta- ja sote-aiheiset kirjoitukseni:

Järkeä kuntauudistukseen (1.3.2013)

Keski-Suomen kuntauudistus (23.4.2013)

Viisautta kuntauudistukseen (29.5.2013)

Julkisia palveluita viisaasti (9.6.2013)

Väärää byrokratiaa (17.12.2013)

Kuntauudistus ho(h)hoi (9.1.2014)

Onnistunut kunta- ja soteuudistus (23.3.2014)

Sote 2020 (23.4.2015)

Sote-soppaa: 42 vai 24? (29.11.2014)

Kevään aurinkoa Porin Kallossa - soteista viis