sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Tasa-arvoistuvan yhteiskunnan hiljainen vallankumous



Nyt en kirjoita sukupuolten välisestä tasa-arvosta enkä palkkatasa-arvosta vaan ylhäältä-alas -hierarkioiden kaatumisesta. 

Vallankumoukset tulevat välillä ryminällä ja joskus salaa hivuttautumalla. 

Valtioita, yrityksiä, järjestöjä jne. on totuttu johtamaan ylhäältä alas. Aiemmin se oli perusteltua, koska tiedon määrän saattoi ajatella lisääntyvän ”ylöspäin” mentäessä. Niin ei ole ollut enää pitkään aikaan. Useat päättäjät eivät ole tätä vielä huomanneet.

Tietoverkot ovat tehneet maailmasta entistä pienemmän. Yhä suurempi määrä tietoa on kenen tahansa saatavilla. Suurin osa väestöstä on Suomen kaltaisessa maassa hyvin koulutettua. Olemme yhä enemmän asiantuntijoita. Teemme symboli-analyyttistä tietotyötä. Sitoudumme paremmin arvoihin ja merkityksellisyyteen kuin rahaan. Kukaan ei meille enää tarjoa pysyviä työpaikkoja.

Tekijät tuntevat työnsä aina paremmin kuin heidän esimiehensä. Suurissa organisaatioissa tieto suodattuu joka portaalla ylintä johtoa kohden mentäessä. Suuren johtajan huoneessa on pahimmillaan vain häivähdys jäljellä, siitä missä oikeasti ollaan menossa - näyttivät tunnusluvut mitä tahansa. Tältä pohjalta päätösten tekeminen on haastavaa.

Ylhäältä alas ei siis toimi. Ajattelevat ihmiset eivät halua olla toiminnan kohteita vaan aktiivisia itse. Vanhoihin auktoriteetteihin uskovat enintään auktoriteetit itse.

Kestävät muutokset ovat jo pidemmän aikaa syntyneet ”alhaalta ylös” tai hyvässä kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa, mutta nyt sekin asia on muuttumassa.

Olemme menossa kohti vertaisyhteiskuntaa, vertaispalveluita, peer-to-peer (P2P) maailmaa ja horisontaalisia verkostoja. Yhä enemmän toimitaan sivusuuntaan, vaakatasossa, horisontaalisesti.
Uusi yhteisöllisyys vahvistuu. Esimerkkejä löytyy jo runsaasti Uberista virtuaalivaluuttoihin sekä rahan lainaamiseen ja vaihtoon ilman pankkeja. 

Kaikille markkinoille, jotka ovat perustuneet säätelyn antamaan suojaan voi ennustaa täydellistä pöllyytystä tulevina vuosina. Ihmiset haluavat toiminnan, vaikuttamisen ja sopimisen vapautta. On vain ajan kysymys, koska vaikkapa suomalainen työmarkkinasopimusten yleissitovuus kaatuu. Vanha jäänne ei edusta sopimusvapautta vaan sopimusdiktatuuria.

Murros tulee olemaan raju ja meitä kaikkia koskettava. Parhaiten siinä pärjää henkilökohtaisella yrittäjäasenteella ja itsensä johtamistaidoilla. On kyettävä oman elämänsä tietoiseen päätösten tekoon ja niiden toteuttamiseen. Omat arvot kannattaa tunnistaa ja suunnata elämänsä määrätietoisesti niiden suuntaan. Se tarkoittaa priorisointeja, valintoja ja sen ymmärrystä, että valinnat poissulkevat muita mahdollisuuksia. Jotain aina saa, mutta ei koskaan kaikkea.

Ote iso-isäni n. 1915 maalaamasta akvarellista: talvimaisema Kruunuhaasta Hakaniemen suuntaan



torstai 14. tammikuuta 2016

Zen-ruokailu



Tae Hye alias Mikael Niinimäki kirjoitti mainiossa Suomalainen Zen-opas -kirjassan muistaakseni jotain myös syömisestä. Kirjaa en saa juuri nyt käsiini, kun se on tyttäreni jäljiltä jossain varastossa.

Zenin perusperiaatteet ovat ihmismielen hienoimpia käytäntöön sovellettavia ajatuksia. Ne voi kiteyttää muutamaan yksinkertaiseen periaatteeseen. Ensimmäinen niistä on tietoinen läsnäolo. Toinen on myötätuntoinen, hyväksyvä asenne. Kolmas on rentous. Ei turhaan murehdita asioita.

Olematta Zen-munkki, kuten Mikael Niinimäki tai edes erityisen Zen-oppinut, rohkenen esittää Zen-ruokailun viisi periaatetta. Ne kaikki alkavat sanalla ”nauti”.

Eilen aamutelkkarissa toimittaja kysyi ravitsemusasiantuntijalta, kumpi on terveellisempi omena vai banaani. ”Väärä kysymys” oli ilahduttava vastaus. Ruokavalio ratkaisee. Ensimmäinen Zen-ruokailun ohje siis kuuluu: Nauti monipuolisesta ruokavaliosta. Syö värikästä, terveellistä ja kasvispainotteista ruokaa. Syö kaikkea. Syö sopivasti. 

Älä ajattele proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, ravintolisia, vitamiineja, hivenaineita, kolesterolia, aminohappoja tai myrkkyjä kuten dioksiinia. Ajattele ihania ruuan raaka-aineita: juureksia, hedelmiä, kaloja, riistaa, hyvää lihaa, marjoja, sieniä ja erityisesti ihania silakoita, jotka nyt menevät eläinten rehuksi. Toinen Zen-ruokailun ohje siis kuuluu: Nauti hyvistä raaka-aineista. Hae ne mahdollisuuksiesi mukaan itse luonnosta tai edes kauppatorilta.

Televisio on nykyisin pullollaan ruokaohjelmia. Osa niistä on todella ahdistavia mutta joukosta löytyy myös helmiä - ruokaa, kulttuuria ja rentoa ruuan laittoa yhdistäviä ohjelmia. Ruuan tekeminen on nautinnollista varsinkin, kun saa käyttää laadukkaita raaka-aineita, aikaa on riittävästi, mukavia ihmisiä ympärillä ja välineet kohdallaan. Nuotiolla kokkaaminen voi olla yhtä nautinnollista kuin huippukeittiössäkin. Asenne ja se mitä ollaan tekemässä ratkaisevat. Kolmas ohje: Nauti ruuan tekemisestä.

Ihminen pystyy syömään aterian muutamassa minuutissa. Ylensyöminenkin onnistuu käden käänteessä.  Nopeasta syömisestä ei jää mitään mieleen. Nopeasta ylensyömisestä tulee varmuudella paha olo.Ota käteen kaunis porkkana. Puraise ja pureskele hitaasti. Tunne kuinka sitä rouskutat. Tiedosta sen makea aromi. Laita perunan päälle voita. Syö savusilakka nautiskellen. Neljäs ohje: Nauti hitaasti syömisestä.

Parasta ruokailua on hyvässä seurassa syöminen. Laitetaan pöytä koreaksi. Tehdään yhdessä hyvää ruokaa hienoista raaka-aineista, kiireettä. Jäähdytetään juomat sopivan lämpöisiksi. Seurustellaan ja nautitaan ateriasta. Viides ohje: Nauti yhdessä syömisestä.

Tässä ne vielä ovat. Viisi Zen-ruokailun ohjetta:

1.                         Nauti monipuolisesta ruokavaliosta
2.                         Nauti hyvistä raaka-aineista
3.                         Nauti ruuan tekemisestä
4.                         Nauti hitaasti syömisestä
5.                         Nauti yhdessä syömisestä.

Herkullisia myskikurpitsoja

perjantai 8. tammikuuta 2016

Yhteiskunnallinen tuloslaskelma


Yritykset tuottavat toimintansa kautta sen rahan, millä yhteiskunta pääosin pyörii.
Tämän näkyväksi tekeminen laajoille kansanjoukoille on tärkeä poliittinen tehtävä. Poliitikoille ja kaikille muillekin päättäjille tämän ymmärtäminen pitää olla suorastaan pakollista.

Tarvittava työkalu on nimeltään yhteiskunnallinen tuloslaskelma. Se kertoo mihin yritystoiminnan synnyttämät rahavirrat menevät

Perinteinen tuloslaskelma kertoo, mitä menoja on tarvittu yritystoiminnan liikevaihdon synnyttämiseen. Kun liikevaihdosta vähennetään materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot ja liiketoiminnan muut kulut päädytään liikevoittoon. Kun vielä otetaan huomioon rahoitus, satunnaiset erät ja yrityksen maksamat tuloverot sadaan tulokseksi
viimeisen rivin voitto tai tappio.

Sitä tuloslaskelma ei kerro ollenkaan, keille rahat loppujen lopuksi päätyvät.

Tarkoitan tällä viittä eri edunsaajaa

·         yhteiskunta
·         toimittajat
·         henkilöstö
·         omistajat
·         ja yritys itse.

Yhteiskunnallisen tuloslaskelman ylin rivi on arvonlisäverollinen laskutus.

Yhteiskunnan katteeksi voi kutsua kaikkien verojen ja muiden lakisääteisten maksujen summaa. Seuraavaksi tarkastellaan sitä, kuinka paljon rahaa yritys käyttää toimittajilta ostettaviin materiaaleihin ja palveluihin. Tästäkin summasta merkittävä osa menee edelleen yhteiskunnan taskuun.

Summaamalla edelliset saadaan yhteiskunnan kokonaiskatteeksi helposti yli puolet yrityksen laskutuksesta.

Nyt jäljellä on se rahamäärä, jonka yritys maksaa työntekijöilleen ja omistajilleen
lopun jäädessä yrityksen taseeseen.

Kuvan esimerkki valaiskoon vielä asiaa.