Valtionvarainministeriön selvityksen 2 / 2013 mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää.
Tehtävien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.
Yksikään kuntien lakisääteinen tehtävä ei liity elinkeinopolitiikan alaan.
Kunnat ovat kuitenkin kiinnostuneita elinkeinopolitiikasta, koska haluavat toimia myös yhteisen kakun rakentamispuolella.
Kuntaliiton mukaan ”elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittavat kaikkia niitä paikallisen tason toimenpiteitä, joilla paikallisista lähtökohdista parannetaan yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja, sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekokäytäntöjä. Suotuisat olosuhteet puolestaan luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja kunnan elinvoimaisuudelle.”
Aktiivisen elinkeinopolitiikan näkökulmasta kunnissa energiaa kuluu nyt onnettomaan kunta- ja sote-uudistusprosessiin.
Kakun jakaminen kiinnostaa poliitikkoja enemmän kuin yhteisen hyvän rakentaminen.
Elinkeinopolitiikan rahamäärät ovat pieniä verrattuna sosiaali- ja terveystoimen tai koulutuspuolen rahoihin.
Ongelma on myös monien poliitikkojen vähäinen talouden ja yritystoiminnan ymmärrys. Kateeksi ei käy niitä elinkeinoyhtiöitä, joiden hallituksiin osaamatonta ja kokematonta väkeä on nimitetty.
Kuntien elinkeino-organisaatiot kamppailevat rahoituspohjansa rapautumisen kanssa. Omistajat eivät ole tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin. Kuntarahan saaminen tässä tilanteessa on vaikeaa.
Osaamiskeskusohjelman loppuminen leikkaa monien yhtiöiden perusrahoitusta merkittävästi samalla kun uudet ohjelmainstrumentit ovat vasta kehittelyasteella.
Yrityspalveluita tuottavana yrittäjänä kantani on, että kaikki elinkeinopolitiikan toteutukseen liittyvät tehtävät hoituvat ammattitaitoisesti ja kustannustehokkaasti yksityisten palveluntuottajien toimesta.
Seudullisia kehittämisyhtiöitä konsultoivana henkilönä olen valmis kantaani kuitenkin pehmentämään.
Kuntien elinkeinoyhtiöillä voi olla jopa entistä hyödyllisempi rooli jatkossa. Vähemmällä on mahdollista tehdä enemmän, kun keskitytään oikeisiin asioihin.
Kuntien kannattaa määritellä oma tahtotilansa ja omissa käsissä olevat toimenpiteet elinkeinostrategian muotoon. Katse pitää suunnata riittävän kauas. Totuttuja näkökantoja pitää tuulettaa.
Parhaimmillaan onnistunut elinkeinopolitiikka luo alueelle positiivisen kehityksen kehän ja
tulevaisuuteen katsovan innostavan ilmapiirin.
Julkaistu myös Satakunnan kansa: Yliö-kirjoitus 21.7.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti