Professori Markku Kuisma summeeraa nykymenoa mainiossa
kirjassaan Yksinkertaisuuden ylistys.
”Monimutkaisuus ei parane monimutkaistamalla lisää.
Ylistetty olkoon yksinkertaisuus!
Jos ei kaikkialla, niin ainakin hallinnossa, verotuksessa,
johtamisessa ja monenmoisessa ohjaamisessa ja kannustamisessa.” (s. 10)
”On kuin Maolta olisi omaksuttu organisaatioihin ”jatkuva
vallankumous”, Stalinilta vallankeskitys ja molempia kumousoppeja olisi ajettu
sisään yhdistelemällä niitä turbokapitalistisiin
liikkeenjohto- ja kannustemalleihin.” (s.22)
”Keskityksen ja säädösviidakon sijaan tarvitaan
yksinkertaisia rakenteita, joihin sisältyy kaikille viesti. Rahamaailmassa se
on, että kukaan ei pelasta väärinpelaajaa. Riskejä otetaan omalla vastuulla.
Julkisen tutkimusrahoituksen kokonaiskustannusmallihäkkyrässä rakenteiden
viesti on ilmiselvä: älä hae meiltä, rahat on tarkoitettu turhan byrokratian
pyörittämiseen. (s.47)
Näin se on. Suomi on ylibyrokratisoitunut ja jämähtynyt. Syömme
lisäksi lasten pöydästä vaikka tiedämme sen olevan väärin.
Hyvä byrokratia tarkoittaa selkeitä toimintatapoja ja
rakenteita Tacituksen hengessä ”mitä parempi valtio sitä vähemmän lakeja”. Hyvä
byrokratia on ihmisiä palvelevaa, joustavasti maalaisjärkeä käyttävää.
Väärä byrokratia tarkoittaa säädösviidakoita, pelkuruutta, EU:n
selän taakse piiloutumista, oman reviirin suojelua, rakenteellista korruptiota ja
asioiden päättymätönta pyörittelyä.
Tavaksi on tullut arvostella EU:ta. Kritiikin kohde on
kuitenkin ainakin osittain väärä. Omat viranomaisemme keksivät tolkuttomasti ihan
omia säädöksiään ja tulkintojaan. Paapovat ja vääriin asioihin puuttuvat
poliitikot pahentavat tilannetta entisestään. On helpompi esittää keskioluen
alkoholiprosentin laskemista kuin toteuttaa onnistunut kunta- ja sote-uudistus.
Tarvitsemme oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta, määrätietoisia
ja oikein mitoitettuja uudistuksia, säädösten purkamista, ei lisäämistä.
Mistä löytyy poliittinen voima, joka saa todellisia
uudistuksia aikaan. Nykypoliitikoista ei monia valonpilkkuja löydä. Tarvitaan
kokemusta, laajaa näkemystä, suurten muutosten läpiviennin osaamista ja
määrätietoisuutta. Konkarit esiin!
Mahdottomat asiat kaatuvat joka tapauksessa ennen pitkää.
Hauraat järjesjestelmät murtuvat.
Pitääkö mennä romahduksen kautta vai kykenemmekö vielä
muuttamaan suuntaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti