tiistai 15. heinäkuuta 2014

Urheilu on iloinen asia



Brasilian jalkapallon MM-kisat olivat upeat. Hienoja pelejä, paljon maaleja ja vielä suosikkijoukkue voitti. Jalkapallo on maailmalla suuri asia. Olisiko jopa liian suuri.

Voittajan on helppo olla iloinen. Vuosien työ palkitaan. Saksan maalivahti Neuer lupasi joukkueen kanssa juhlia seuraavat viisi viikkoa. Mieleen tulevat taannoiset Suomen jääkiekon MM-kullat.

Voittoon liittyvä ilo ja häviöön liittyvä harmitus, jopa suru ovat hyvin ymmärrettäviä tunteita.

Ongelmallisia ovat kunnia ja häpeä.

Miksi häviön hetkellä Brasiliassa ja Argentiinassa ruvettiin rettelöimään? Aivain kuin joku olisi ollut petturi, joka varasti sinulta jotain itsellesi kuuluvaa. Oman elämän ollessa näköalatonta ajatellaan ehkä saatavan lohtua ja nostetta suosikkiurheilijoiden menestyksestä. Ymmärrettävää, mutta epäoikeutettua.

Vanhan sanonnan mukaan tarkimpia kunniastaan ovat ne joilla sitä on vähiten. Mielestäni kunnia ei kuulu urheilun ollenkaan. Vielä vähemmän häpeä.

Määritelmän mukaan kunnia tarkoittaa yksilön saamaa arvonantoa, jota jokainen kansalainen on oikeutettu toisten puolelta vaatimaan ja nauttimaan ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jos yhteisön jäsen ei anna esiintymisessään toiselle sitä arvoa, minkä tämä ansaitsee vaan osoittaa tälle halveksimistaan tai saattaa hänet muiden halveksunnan alaiseksi, siinä on rikoslainopillisesti kysymys kunnianloukkauksesta. Me kaikki olemme siis oikeutettuja kunnialliseen kohteluun.

Vastaavasti häpeä on tunne riittämättömyydestä ja huonommuudesta. Se on usein seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista. Mitä häpeämistä sinulla on, jos suosikkisi ei menesty. Oma pää pystyyn vaan.

Urheiluun liittyvästä kilpailullisuudesta huolimatta kannattaa urheilijan itsensä häviön hetkellä pohtia, tekikö parhaansa. Jos teki, niin pitää sitten treenata lisää tai fiksummin. Jos ei tehnyt, niin kannattaa ensi kerralla olla päättäväisempi ja voitontahtoisempi.

Meidän penkkiurheilijoiden oikeudet rajoittuvat onnistumisista tai ainakin suosikkiemme yrittämisestä iloitsemiseen.  

Urheilu on iloinen asia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti