Mihin aikamme kuluu?
Juuri näillä hetkillä metallin liittovaltuusto kokoontuu
päättämään osaltaan Kilpailukykysopimuksen kohtalosta. Erityisen vaikeaa on
ollut sopia, miten keskusjärjestöjen sopima 24 tunnin vuosittainen työajan
lisäys pitäisi toteuttaa.
Puolestani on jo oikeastaan ihan sama, mitä päättävät. Vuoden
aikana nähty tupo-teatteri on ollut vertaansa vailla osoittaen kuinka
pahasti kohmeessa – ainakin työmarkkinoiden uudistumisen näkökulmasta – olemme.
Viisaan ajanhallinnan koulutuksissa pohdimme, mihin aika
kannattaa käyttää. Keskustelun peruslähtökohta on 8+8+8 eli pyrkimys jakaa
vuorokausi kolmeen yhtä suureen osaan: kolmasosa unta, kolmasosa työtä ja loput
muuta eli perhettä, harrastuksia ja vapaata.
Nukkuessamme 8 tuntia yössä nukumme 2 920 tuntia
vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten työllisten tehty vuosityöaika
oli vuonna 2014 yhteensä 1 572 tuntia. Kaikille vuoden päiville jaettuna
se on 4,3 tuntia päivässä. Loppu aika eli 8 760 – 2 920 – 1 572 =
4 262 tuntia jää elämässämme siten kaikelle muulle.
Kilpailukykysopimus toteutuessaan tuo kullekin vuodessa 24
tuntia lisää työtä (ks. kuva).
Selvitystemme mukaan keskimäärin 60 % työajasta kuluu muuhun
kuin oikeastaan pitäisi. Ydintehtäviin keskittyvää esteetöntä työaikaa on siten
40 % eli laskennallisesti 628 tuntia vuodessa. Jos luvut vaihtavat paikkaa
saamme vuosittain yli 300 tuntia lisää tuottavaa työaikaa nykyisellä
kokonaistyöajalla. Se on 13 kertaa enemmän kuin kilpailukykysopimuksen 24 tunnin
työajan lisäys.
Mistä mahtavat ratkaisut entistä mielekkäämpään ja tuottavampaan
työelämään löytyä?
Yksi ratkaisu on työn smartshiftaus eli fiksuistaminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti