Hyvä tuntuma työhön

Rupesin harjoittelemaan kalan fileeraamista nuorena. Ensimmäiset yritykset eivät tuottaneet ruokahalua herättäviä tuloksia. Veitsen asento oli väärä. Ei osannut pitää kalaa oikein kiinni.

Ei osannut mitoittaa voimaa oikein, veitsi ei juossut selkäruodossa kiinni vaan ohjautui ylös tai tökkäsi kiinni. Veitsi ei ollut edes kunnon terässä. Tarvittiin satoja kaloja, ahvenia, siikoja, kuhia, haukia, taimenia, kunnes työhön rupesi samaan otetta, oikeaa tuntumaa. Olen jatkanut harjoittelua nyt jo kymmeniä vuosia ja edelleen tulee joskus huteja.

Telkkarissa huomasin viikonloppuna kuinka kirurgeille opetetaan leikkaamista jonkinlaisen simulaattorin avulla. Puhuttiin kudostuntumasta. Kuvittelen ymmärtäväni, mistä on kyse.

Hyvä tuntuma työhön tulee harjoittelun ja kokemuksen kautta. Sitä ei saa, jos liian usein vaihtaa työtään. Tuntuma syntyy työn sisällön, työmenetelmien sekä oikean ajallisen ja määrällisen mitoituksen kautta.

Otetaan esimerkiksi johtaminen. Tarvitaan itsetuntemusta, ihmissuhdetaitoja sekä asiaosaamista. 

On hallittava strategiaan, päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät työtavat. On lisäksi kyettävä ymmärtämään, kuinka nopeasti tai hitaasti asiat suhteessa tekemiseen tapahtuvat sekä kuinka monia asioita pystyy ylipäätään hallitsemaan. Tarvitaan yrityksiä, erehdyksiä ja runsaasti aikaa.

Toisena esimerkkinä kasvuyritykset. Niiden ympärille on viime vuosina syntynyt paljon positiivista aktiviteettia. Sitä Suomessa myös kipeästi tarvitsemme. Genressä näyttävät viihtyvän erityisen hyvin aktiiviset, ulospäin suuntautuneet ja sosiaaliset ihmiset. Ovatko he niitä, joilla on hyvä tuntuma yrittäjyyteen? Tuttava vertasi tämän päivän kasvuyritysaktivistejä 80-luvun juppeihin. Pelkällä pöhinällä ei pärjätä. Hyvä tuntuma kasvuyrittäjyyteen edellyttää liikeidean sisäistämistä ja jatkuvaa kehittämistä, osaavaa tiimiä ja tukijoukkoja, riittävää rahoitusta ja määrätietoista kasvuhalua. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, oppimista virheistä ja onnistumisista.