Rupesin harjoittelemaan kalan fileeraamista nuorena. Ensimmäiset
yritykset eivät tuottaneet ruokahalua herättäviä tuloksia. Veitsen asento oli
väärä. Ei osannut pitää kalaa oikein kiinni.
Ei osannut mitoittaa voimaa oikein, veitsi ei juossut selkäruodossa
kiinni vaan ohjautui ylös tai tökkäsi kiinni. Veitsi ei ollut edes kunnon
terässä. Tarvittiin satoja kaloja, ahvenia, siikoja, kuhia, haukia, taimenia,
kunnes työhön rupesi samaan otetta, oikeaa tuntumaa. Olen jatkanut harjoittelua
nyt jo kymmeniä vuosia ja edelleen tulee joskus huteja.
Telkkarissa huomasin viikonloppuna kuinka kirurgeille opetetaan
leikkaamista jonkinlaisen simulaattorin avulla. Puhuttiin kudostuntumasta. Kuvittelen
ymmärtäväni, mistä on kyse.
Hyvä tuntuma työhön tulee harjoittelun ja kokemuksen kautta. Sitä ei saa,
jos liian usein vaihtaa työtään. Tuntuma syntyy työn sisällön, työmenetelmien sekä
oikean ajallisen ja määrällisen mitoituksen kautta.
Otetaan esimerkiksi johtaminen. Tarvitaan itsetuntemusta,
ihmissuhdetaitoja sekä asiaosaamista.
On hallittava strategiaan, päivittäiseen
johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät työtavat. On lisäksi kyettävä ymmärtämään,
kuinka nopeasti tai hitaasti asiat suhteessa tekemiseen tapahtuvat sekä kuinka
monia asioita pystyy ylipäätään hallitsemaan. Tarvitaan yrityksiä, erehdyksiä
ja runsaasti aikaa.
Toisena esimerkkinä kasvuyritykset. Niiden ympärille on viime vuosina
syntynyt paljon positiivista aktiviteettia. Sitä Suomessa myös kipeästi
tarvitsemme. Genressä näyttävät viihtyvän erityisen hyvin aktiiviset, ulospäin
suuntautuneet ja sosiaaliset ihmiset. Ovatko he niitä, joilla on hyvä tuntuma
yrittäjyyteen? Tuttava vertasi tämän päivän kasvuyritysaktivistejä 80-luvun
juppeihin. Pelkällä pöhinällä ei pärjätä. Hyvä tuntuma kasvuyrittäjyyteen
edellyttää liikeidean sisäistämistä ja jatkuvaa kehittämistä, osaavaa tiimiä ja
tukijoukkoja, riittävää rahoitusta ja määrätietoista kasvuhalua. Lisäksi
tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, oppimista virheistä ja onnistumisista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti