Aikanaan puhuttiin pitkän tähtäimen suunnitelusta. Jossain vaiheessa
innostuttiin strategisesta suunnittelusta, porfolioista, strategisesta
johtamisesta ja toimeenpanosta, tasapainotetuista mittareista, ketteryydestä ja
ties mistä.
Maailma on tänään kytkeytyneempi, nopealiikkeisempi, arvaamattomampi
ja pienempi kuin koskaan.
Yksittäisen yrityksen kannalta maailman meno on vaikeasti ennakoitavaa,
turbulenttia ja
pohjimmiltaan kaoottista. Talebin Mustia Joutsenia on olemassa. Tilanteet
vaihtelevat. Joskus näyttää siltä, että asioita voi ennakoida kuukausia tai
vuosia eteen päin. Viime päivien Ukraina-kriisissä ei ennustettavuutta ole
ollut tuntiakaan. Skenaariota voi tehdä, mutta ne saattavat olla myös täysin
hyödyttömiä ja harjaan johtavia – kaikki. Drucker totesi aikanaan tulevaisuuden
rakentamisen olevan paras keino sitä ennustaa
Henkilöstö tietää yrityksen asiakkaista, tuotteista, palveluista,
toiminnasta, arjesta, uusista ideoista,
vahvuuksista ja heikkouksista enemmän kuin johto. Hyvä johto tämän tiedostaa.
Huono johto ei sitä tee tai asiasta välitä.
Strategia on päätösten tekemistä siitä, mihin keskitytään, mihin ei
keskitytä ja millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan. Strategian laatiminen
edellyttää ymmärryksen hankkimista ympäristöstä ja omasta toiminnasta. Kun
samalla ottaa huomioon maailman ennakoimattomuuden ja henkilöstön tietämyksen
ja osaamisen, päädytään väistämättä osallistavaan ja tarkentuvaan
strategiaprosessiin.
Otetaan henkilöstö, miksei ulkopuolisetkin soveltuvin osin, pohtimaan
strategiaan liittyviä kysymyksiä. Tehdään strategiatyötä tilanteen ja tarpeen
mukaan. Unohdetaan kiinteät syklit kuten vuosi tai kvarttaali. Pidetään kuitenkin mielessä, että tuloksia
saavutetaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Siinäpä se:
miten yhdistää määrätietoisuus ja tilanneherkkyys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti