tiistai 25. helmikuuta 2014

Tabletti joogatunnilla



On se niin vaikeaa saada itsensä rauhoittumaan mind fullness harjoituksessa ja joogassa, valitteli radion toimittaja alan valmentajalle tai oliko ehkä coach. Toimittaja saa kyllä mielensä lepuutettua kunnon juoksulenkillä ja samalla kunto kasvaa. Mutta sitä ei taideta laskea, kun ei osaa rahoittua tai olla läsnä oikeilla keinoilla.

Luin aikanaan mainion Suomalainen Zen Opas –nimisen kirjan. Suomalaista Zenin harjoittamista kirjoittajan mukaan on vaikka saunominen tai metsässä kulkeminen. Aika tuttuja juttuja.

Väitän erilaisten keskittymis, läsnäolo- ja rentoutumistekniikoiden olevan syvästi kulttuuri-riippuvaisia. Itse en saa mielenrauhaa istumalla jalat ristissä. Paikat vain puutuvat. Sitä vastoin saan suurta nautintoa ja energiaa kulkemalla metsässä aistit valppaana. Saman vaikutuksen tekee marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ja metsästäminen. Myös hyvän kirjan lukeminen rentouttaa.

On siis erotettava toisistaan päämäärä ja välineet, joilla siihen päästään. Monet muodissa olevat asiat ovat keinoja eivät päämääriä. Edellä luettelin itselleni sopivia keinoja. Löytäköön meistä jokainen omansa.

Jotkut elävät kroonisesti ylikierroksilla ja yrittävät samaan aikaan rauhoittua erilaisin ulkoa tulevin keinoin. Jyväskylän uuden rautatieaseman ilmastointi oli alun perin pielessä. Asemarakennusta
lämmitettiin ja jäähdytettiin täysyillä yhtä aikaa. Lämpötila saatiin sopivaksi, mutta rakennuksessa veti ja energiaa kului tuhottomasti. Asia korjaantui, kun säädöt saatiin kohdalleen. Sama pätee meihin ihmisiin. Lasketaan kierroksia, lopetetaan turha ja hosuminen sekä tehdään rentouttavia asioita.

Kuulin juuri tarinan henkilöstä, joka saapui tablettitietokonettaan näpläten joogatunnille. Tosi on.

Elämmekö elämäämme oikeasti vai esitämmekö sitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti