Luin aikanaan Mika Mannermaan Heikoista signaalesta vahva
tulevaisuus –kirjan ja pidin siitä.
Viime aikoina tulevaisuuden tutkijat ovat olleet paljon
äänessä. On varmaan jännää kuulla heiltä ennusteita tulevasta. Viimeksi tänään
aamuteeveessä haastateltiin Elina ja Ari Hiltusta uuden kirjansa johdosta.
Vuoden vaihteessa Iltasanomat julkaisi Auli Keskisen ajatuksia Suomesta vuonna
2064. Helsingin Sanomat käsitteli laajassa jutussa tulevaisuusasioita viime sunnuntaina
lainaten mm. Olli Hietasta. Bongasin Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskuksen
kotisivuilta viidenkymmenen henkilön nimet. Ei siis mikään ihan pieni porukka.
Vertaan tulevaisuuden tutkijoiden ennusteita sään
ennustamiseen.
Tämän hetkisen sään voi todeta katsomalla ulos ikkunasta. Tulevaisuuden
tutkijan kertomus siitä, mitä vempaimia meillä jo on ei siis ole erityisen
kiinnostavaa.
Lähipäivien sää osataan ennustaa nykyisin varsin tarkkaan
vaikka joskus menee pieleen.
On melko suoraviivaista ennustaa teknologian kehittymistä
niiltä osin, kun sitä jo käytämme.
Kaupallisen menestyksen ennustaminen sitten on jo toinen
asia.
Pitkän aikavälin (edes viikkojen) säätä on melko mahdoton
ennustaa ainakaan Suomen tapaisessa maassa, jonka ilmasto on luonteeltaan
kaoottinen. Muutaman kymmenen vuoden päähän ulottuvat teknologiaennusteet ovat
puhdasta arvailua. Asiat voivat kehittyä ennustusten mukaisesti tai sitten
eivät. Kukaan ei oikeasti tiedä. Toki omalla tekemisellämme tulevaisuutta koko
ajan rakennamme.
Jos riittävän moni tekee ennusteen ensi kuun viimeisen
päivän säästä, niin joku osuu väistämättä oikeaan. Samaa pätee teknologian tai yhteiskuntien pitkän
aikavälin ennustamiseen.
Jälkikäteen tiedämme oikein arvanneet.
On lisäksi olemassa Nassim Talebin kuvaamia Mustia
joutsenia. Ne ovat asioita, joita kukaan ei osaa ennustaa mutta joiden merktiys
tulevalle kehitykselle on dramaattinen. Talebin esimerkkejä ovat syyskuun yhdennentoista
päivän World Trade Centerin terrori-isku sekä vuonna 2008 alkanut laaja
finanssikriisi (jonka hän itse tosin osasi ennustaa).
Viime viikonlopun Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuotta 1989
käsitellyt juttu. Berliinin muuri murtui juuri 1989. Kirjoituksessa käsiteltiin
Suomen Saksojen suurlähettiläiden raportteja tilanteesta ja käsityksiä
tulevasta. Kaikki arvailut menivät täysin metsään. Saksa oli yhdistynyt
jo vuotta myöhemmin. Olavi Niitamon vuoden 1971 ennuste ihmistä
alempien eläinten työssä käymisestä ihmisten sijaan herättää hilpeyttä. Samoin tekevät
monet legendaarisen Isaac Asimovin ennusteista. Lentävät autot tekevät edelleen
tuloaan.
Yksi vinkki nykyisille tulevaisuuden tutkijoille. Fysiikan,
kemian, biologian ja teknologian perustiedot kannattaa hallita ennen
lausuntojen antamista. Muuten uskottavuus kaikkeen muuhunkin tippuu nollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti