Tulevaisuuden hutkijat

Luin aikanaan Mika Mannermaan Heikoista signaalesta vahva tulevaisuus –kirjan ja pidin siitä.

Viime aikoina tulevaisuuden tutkijat ovat olleet paljon äänessä. On varmaan jännää kuulla heiltä ennusteita tulevasta. Viimeksi tänään aamuteeveessä haastateltiin Elina ja Ari Hiltusta uuden kirjansa johdosta. Vuoden vaihteessa Iltasanomat julkaisi Auli Keskisen ajatuksia Suomesta vuonna 2064. Helsingin Sanomat käsitteli laajassa jutussa tulevaisuusasioita viime sunnuntaina lainaten mm. Olli Hietasta. Bongasin Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskuksen kotisivuilta viidenkymmenen henkilön nimet. Ei siis mikään ihan pieni porukka.

Vertaan tulevaisuuden tutkijoiden ennusteita sään ennustamiseen.

Tämän hetkisen sään voi todeta katsomalla ulos ikkunasta. Tulevaisuuden tutkijan kertomus siitä, mitä vempaimia meillä jo on ei siis ole erityisen kiinnostavaa.

Lähipäivien sää osataan ennustaa nykyisin varsin tarkkaan vaikka joskus menee pieleen.

On melko suoraviivaista ennustaa teknologian kehittymistä niiltä osin, kun sitä jo käytämme.

Kaupallisen menestyksen ennustaminen sitten on jo toinen asia.

Pitkän aikavälin (edes viikkojen) säätä on melko mahdoton ennustaa ainakaan Suomen tapaisessa maassa, jonka ilmasto on luonteeltaan kaoottinen. Muutaman kymmenen vuoden päähän ulottuvat teknologiaennusteet ovat puhdasta arvailua. Asiat voivat kehittyä ennustusten mukaisesti tai sitten eivät. Kukaan ei oikeasti tiedä. Toki omalla tekemisellämme tulevaisuutta koko ajan rakennamme.

Jos riittävän moni tekee ennusteen ensi kuun viimeisen päivän säästä, niin joku osuu väistämättä oikeaan.  Samaa pätee teknologian tai yhteiskuntien pitkän aikavälin ennustamiseen.

Jälkikäteen tiedämme oikein arvanneet.

On lisäksi olemassa Nassim Talebin kuvaamia Mustia joutsenia. Ne ovat asioita, joita kukaan ei osaa ennustaa mutta joiden merktiys tulevalle kehitykselle on dramaattinen. Talebin esimerkkejä ovat syyskuun yhdennentoista päivän World Trade Centerin terrori-isku sekä vuonna 2008 alkanut laaja finanssikriisi (jonka hän itse tosin osasi ennustaa).

Viime viikonlopun Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuotta 1989 käsitellyt juttu. Berliinin muuri murtui juuri 1989. Kirjoituksessa käsiteltiin Suomen Saksojen suurlähettiläiden raportteja tilanteesta ja käsityksiä tulevasta. Kaikki arvailut menivät täysin metsään. Saksa oli yhdistynyt

jo vuotta myöhemmin.  Olavi Niitamon vuoden 1971 ennuste ihmistä alempien eläinten työssä käymisestä ihmisten sijaan herättää hilpeyttä. Samoin tekevät monet legendaarisen Isaac Asimovin ennusteista. Lentävät autot tekevät edelleen tuloaan.

Yksi vinkki nykyisille tulevaisuuden tutkijoille. Fysiikan, kemian, biologian ja teknologian perustiedot kannattaa hallita ennen lausuntojen antamista. Muuten uskottavuus kaikkeen muuhunkin tippuu nollaan.