Mihin työaikamme kuluu? Olen asiaa selvittänyt mm. Viisas
ajanhallinta –koulutuksissani. Aluksi olen pyytänyt kutakin pohtimaan työnsä
ydintehtäviä eli niitä, jotka tuottavat välitöntä lisärvoa asiakkaille olivatpa
ulkoisia tai sisäisiä. Pienen miettimisajan jälkeen olen kysynyt, kuinka suuren
osan työajastaan kukin pystyy käyttämään ydintehtäviensä esteettömään
suorittamiseen.
Tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia ja pysyneet
saman suuntaisina jo pitkään. Vastaajajoukon asemalla ja tehtävillä ei näytä
olevan suurta merkitystä. Työelämän haasteet ovat yhteisiä.
Kuudesosalla meistä ydintehtäviin kuluu alle 20% työajasta.
Neljälläkymmenellä prosentilla ydintehtäviin kuluu vähemmän kuin 40% työajasta.
Molemmat ovat huonoja lukuja ja työstressin synnyttäjiä.
Seitsemälläkymmenellä prosentilla luku on alle 70%. Eli
parannattevaa löytyy. Lopuilla kolmellakymmenellä-prosentilla luku on yli 70% eli
asiat päällisin puolin kunnossa. Sataan prosenttiin on turha pyrkiä.
Mihin turhaan työaikamme sitten kuluu? Listän kärkipään
teemoja ovat sähköpostin ja muiden sähköisten medioiden väärä käyttö,
tehottomat työtavat, jatkuvat keskeytykset, höpöttävät kollegat, epäselvät
vastuut, sopimattomat työtilat, toimimattomat ohjelmat, puuttuvat ohjeistukset
ja esimiehen ajanhallinta. Yhteensä olemme listanneet reilut 20
aikarosvoa hakien samalla keinoja tilanteen parantamiseen.
Lohdullista on se, että asioille voi tehdä paljonkin. Kyse
on hoksaamisesta ja hyvien työtapojen opettelusta.
Olen myös usein kysynyt sitä, kuinka moni on keksinyt hyvän
idean työpöytänsä ääresssä. Kukaan ei ole vielä kättään nostanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti