Viime lauantaina teimme Jaanan kanssa pitkän Helsinki-retken.
Fiilisteltiin hienoa kesäistä pääkaupunkia. Hyvä oli tunnelma myös Koffinpuistossa,
jossa vietettiin Pride-juhlaa. Iloista ja rentoa menoa. Pienessä skumpassa sain
idean ja päätin kirjoittaa ihmisistä.
Googlaamalla sanayhdistelmä ”mies, nainen ja ihminen” törmäsin huhtikuun
alun Hesarin juttuun Australian korkeimman oikeuden päätöksestä hyväksyä
"määrittelemättömän" sukupuolen olemassaolo. Siis sellaisen, joka ei
ole mies eikä nainen. Mieleen palautui myös lasteni syntymät.
Syntymätodistuksessa oli kolme kohtaa, joista johonkin rasti laitettiin. Ne
olivat tyttö, poika ja määrittelemätön (tai jotain sen kaltaista).
Käännetään tämä nyt ylösalaisin. Leikitään ajatuksella, että
tulevaisuudessa meidät kirjataan virallisiin väestötietoihin ainoastaan
ihmisina. Sukupuoli voisi olla vapaaehtoinen lisätieto. Mitä seuraa?
Avioliitot olisivat sallittuja ihmisten kesken. Yhteiskunnan keskeiset
arvot olisivat inhimillinen hyvyys, välittäminen ja rakkaus. Kaikilla olisi
lähtökohtaisesti samat ihmisoikeudet mutta myös velvollisuudet. Biologinen erilaisuus nähtäisiin rikkautena -
erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus
kukoistaisivat. Kenenkään ei tarvitsisi muuttaa sukupuoltaan ainakaan
yhteiskunnan sukupuolinormien takia. Jokaisen sukupuoli-identiteetti olisi
ainoastaan henkilökohtainen asia. Mielestäni nämä ovat kaikki hyviä asioita.
Entä huonot asiat? Ei nyt tule mieleen, mutta varmaan joku niitä keksii.
 |
| Suomi voisi näyttää mallia |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti