Suomen ongelmat ovat hyvin tiedossa. Kilpailukykymme on rapautunut. Julkinen hallintomme on ylimitoitettu. Taloutemme on yhä enemmän PK-yritysvetoinen, mutta yritysten rahoituksen saatavuus jumittaa.
Esiteyt lääkkeet ovat tuttuja.
Kustannuskilpailukykyä halutaan parantaa maltillisilla palkkaratkaisuilla.
Viime päivinä on käyty keskustelua elvytyksestä. Onko varaa vähän, hiukan vai ei yhtään?
Valtion tase halutaan laittaa entistä parempaan käyttöäön myymällä omaisuutta ja sijoittamalla rahat pääomarahastoon ja sitä kautta yritystoiminnan rahoittamiseen.
Muita ehdotuksia ovat olleet mm. työurien pidentäminen, vihreään talouteen satsaaminen, kotimaisen uusiutuvan energian suosiminen sekä uusien työntekijöiden palkkaustuki.
Jotta tuloksia saadaan, täytyy toimenpiteiden olla oikean suuntaisia, vaikuttavia ja toteutettavia.
Tarvitsemme muutosvalmiutta koko yhteiskunnassa. Vanhasta ei ole varaa pitää kiinni.
Saksa oli Euroopan ”sairas mies” 1990-luvun lopulla. Kun hätä oli suuri, löytyi myös vaikuttavia lääkkeitä. Yleissitoviin työehtosopimuksiin saatiin avauspykälä. Koulutusta hyödynnetään irtisanomisten ja lomautusten välttämiseen. Oppisopimuskoulutus on perinteisesti ollut arvossa.
Luulisi vastaavien toimenpiteiden olevan mahdollisia pienessä Suomessa, kun näyttävät toimivat
15 kertaa suuremmassa Saksassa.
Tässä vielä muutamia toimenpiteitä.
PK-yritykset tarvitsevat selviytymiseensä ja kasvuunsa lisää rahoitusta. Käyttöpääomatilannetta voidaan nopeasti helpottaa SuomiAreenan blogissa 19.7.2013 esittämälläni ALV-lainalla. Oman pääoman tilannetta voidaan merkittävästi korjata perustamalla jo mainittu miljardiluokan rahasto.
Tuetaan voimallisesti yrityksiä, jotka ovat valmiit investoimaan koulutukseen irtisanomisten ja lomautusten välttämiseksi Saksan Kurzzeit-mallin mukaisesti.
Muokataan julkisten hankintojen kriteerejä entistä paremmin paikallista yritystoimintaa tukeviksi.
Pidemmällä aikavälillä Suomen menestystä voidaan edesauttaa julkisen hallinnon kokonaisuudistuksella, säädösviidakoiden perkaamisella sekä koko yhteiskunnan yrittäjyyttä hyödyntävällä otteella.
Tarvitsemme oleelliseen keskittyvän, kansalaisia aidosti palvelevan julkisen sektorin. Keskittymällä oleelliseen saadaan vähemmällä enemmän. Muutos lähtee liikkeelle arvioimalla aluksi julkisten ja yksityisten palveluiden roolitusta. Edetään palvelut edellä. Rakenteiden ja organsiaatioiden on sopeuduttava tuottamaan ne mahdollsimman tehokkaasti. Nykyiset kunta- ja sote-uudistukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten merkittäviä muutoksia ei pidä lähteä toteuttamaan.
Kustannuskilpailukyvyn lisäksi yritysten vientiä voidaan edesauttaa osaamisinvestoinneilla.
Suurten yritysten murrostilanteissa vapautuu osaamista, jota pitää hyödyntää sekä uuteen yrittäjyyteen että PK-yritysten palvelukseen.
Tarvitsemme lisää teollisia työpaikkoja. Palvelut seuraavat niitä. Ulosliputuksen sijaan ruvetaan uskomaan omaan tekemiseen. Otetaan Suomen uudelleen teollistaminen yhteiseksi asiaksi.
 |
| Julkaistu Helsingin Sanomissa 3.8.2013 |
Katso Helsingin Sanomat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti