Perinteisesti älykkyydellä on tarkoitettu
matemaattis-loogisia kykyjä, joiden tasoa voidaan mitata erilaisin
palikkatestein. Asiasta kiinnostunut tutustukoon Mensaan ja heidän testeihinsä.
Howard Gardner julkaisi vuonna 1983 Moniälykkyysteorian,
jossa nykyversion mukaan erotellaan kahdeksan toisistaan riippumatonta
älykkyyden lajia: kielellinen, matemaattis-looginen, musiikillinen, avaruudellinen
ja visuaalinen, liikunnallinen, minäkeskeinen, sosiaalinen ja luonnon ymmärtäminen. Martin Seligman on luetellut
kirjassaan Aito onnellisuus erilaisia ihmisten ominaisvahvuuksia 24 kappaletta.
Lista on pitkä, enkä sitä tässä toista. Uskon sen kuitenkin kytkeytyvän älykkkyyden eri lajeihin.
Älykkyydestä suosittuja kirjoja on kirjoittanut myös Daniel
Goleman. Hänen Tunneäly ja Sosiaalinen äly -nimillä suomennetut teoksensa ovat
olleet kansainvälisiä myyntimenestyksiä. Hyvin kirjoitettua ja suositeltavaa lukemista kaikille.
Älykkyys on siis värikäs ja moniulotteinen asia.
Mutta mitä sitten on viisaus? Jostain kirjoituksesta on
jäänyt mieleen hieman epämääräinen ajatus siitä, että se on jotain älykkyyden
päälle rakentuvaa mutta vaikeasti määriteltävää. Viisauden voidaan ajatella
oleva tietoa, kirjoista opittua tai tekemällä saatua kokemuspohjaista ns. hiljaista
tietoa. Aforismit ja sananlaskut ilmentävät viisautta. Samoin tietysti myös tieteet
ja teknologia.
Mieleen tulee seitsemän erilaista viisauden lajia: tiedot +
taidot = osaaminen, asioiden välisten yhteyksien ymmärrys, asioiden näkeminen
eri näkökulmista, onnistumisista ja epäonnistumisista saadut opit, laaja-alainen elämänkokemus, asioiden vaatiman
ajan, dynaamisuuden ja mittakaavojen ymmärrys sekä metatiedon käyttäminen.
Älykkyyksien, joita voidaan nimittää myös lahjakkuuksiksi,
ja viisauden lisäksi otetaan kuvaan mukaan nyt vielä kolmas asia – teot.
Lajittelen myös ne seitsemään ryhmään, koska 7 on hyvä luku:
autetaan muita (kultainen sääntö), huolehditaan itsestä, huolehditaan
ympäristöstä, tehdään työtä elääksemme, kehitetään uutta, hankitaan ja
levitetään tietoa sekä lisäännytään.
Kytketään nyt mainitut kolme asiaa yhteen.
Lähdetään
liikkeelle lahjakkuuksista. Hyödynnetään niitä omissa teoissamme. Kun niin teemme kertyy meille kokemusta ja tietoa eli viisautta. Kasvanut
kokemuksemme vahvistaa entisestään lahjakkuuksiamme. Näin kehä sulkeutuu ja
rupeaa vahvistamaan itseään. Tätä kutsun toiminnalliseksi viisaudeksi.
Ehkä
pitää sanaparille hakea tavaramerkki. Toiminnallinen viisaus® tuntuu komealta.
Toiminnallinen viisaus siis kytkee yhteen lahjakkuudet,
tekemisen ja kokemuksen. Toiminnallinen viisaus auttaa pärjäämään elämässä.
Väitän, että toiminnallinen viisaus on entistä paremman huomisen avain – graalin
malja tai onnellisen elämän lähde ;-).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti