maanantai 22. huhtikuuta 2013

Halpa unkarilainen tuotanto

Jyrki Ali-Yrkkö toteaa kirjan Mysteeri avautuu. Suomi globaaleissa arvoverkostoissa”
sivuilla 16 – 17: ”Analyysimme osoittavatkin, että jos kohonneiden työvoimakustannusten lisäksi otetaan huomioon varastoihin sitoutuneen pääoman kustannukset sekä kuljetuskustannukset, Kiinassa oleva tuotanto ei välttämättä olekaan kannattavampaa kuin suomessa”

Palautui mieleen yli kymmenen vuotta sitten silloisen työnantajani Kalifornian pääkonttorin kanssa käymäni keskustelu tuotannon säilymisestä Suomessa.

Olimme Länsi-Euroopan kustannustehokkain yksikkö tuotannon 35 euroa / tunti kokonaiskustannustasolla. Tyypillisesti vastaavat kustannukset olivat 50 – 80 euron luokkaa muualla. Pääkonttorimme edustaja kuitenkin valitellen kertoi minulle, että Unkarin vastaava kustannus oli ainoastaan 17 euroa. Minkäs teet. Lopputulemana oli tehtaamme alasajo ja 350 työpaikan menetys sillä erää.

Jälkikäteen kuulin, etteivät olleet Unkarissa saaneet tehtyä yhtään asiakkaan hyväksymää tuotetta.
Osaaminen ja tiukat laatuvaatimukset eivät olleet kohdanneet. Mikä siis oli tuotannon todellinen kustannus ”halpamaassa”?

Vuosien varrella olen asiaa pohtinut. Yritykset tekevät tuotannon siirtopäätöksiä hatarin perustein.
Kokonaistaloudellinen ajattelu on hukassa.

Tuotannon yksikkökustannusten lisäksi kokonaistaloudellisuuteen vaikuttavat monet tekijät kuten
osaaminen, laaduntuottokyky, joustavuus tai sen puute, toimintaympäristön vakaus, logistiikkakustannukset, sitoutuneen pääoman kustannukset, tuotannon automatisointi sekä
koordinointi- ja johtamiskustannukset.

Ali-Yrkön kirjassa kuvataan sitä, miten maakohtaiset klusterit ovat korvautuneet hyvinkin mutkikkailla globaaleilla arvoverkoilla. Valmistus ei enää ole teollisuusyritysten ydinosaamista kuten aiempina vuosikymmeninä. Toisaalta pelkillä aineettomilla palveluilla emme pysty pitämään nykyistä elintasoamme.

Haastan pohtimaan, miten pystymme jatkossa luomaan hyvinvointia itsellemme glogbaaleja arvoverkostoja hyödyntäen niin, että suomalaisella korketasoisella tuotannolla on siinä oma osansa.

On aika ruveta puhaltamaan yhteen hiileen.

Erityisterveiset menevät suurten yritysten osto-organisaatioille. Tempoileva, osaoptimoiva toiminta tulee lopulta kaikille kalliiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti