Keski-Suomen haasteita ei ratkaista kuntauudistuksella. Toivottavasti kuntauudistukseen kuluva energia ei kuitenkaan tilannetta entisestään pahenna.
Keski-Suomen kuntien tilanne on pääosin heikko peilaten koko maakunnan tilannetta.
Suomen kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2011 oli 384 euroa asukasta kohden. Keski-Suomen keskiarvo oli samana vuonna noin 154 euroa ja Jyväskylän 113 euroa. Helsingin vastaava luku oli 965 euroa.
Kunnan suuruus ei myöskään parantanut asukaskohtaista vuosikatetta. Pikemminkin näyttää vallitsevan negatiivinen suuruuden ekonomia. Valtakunnan keskiarvon paremmalle puolelle pääsivät ainoastaan Kannonkoski ja Kuhmoinen!
Yhden vuoden kuntien vuosikatteet eivät välttämättä kerro koko totuutta, mutta antavat jotain viitteitä
Mitä voimme tehdä?
Keski-Suomi voi parhaimmillaan toimia monessa asiassa tien näyttäjänä.
Määritellään kuntien ydintehtävät ja uudistetaan niiden palvelutuotanto asiakassuuntautuneeksi ja kustannustehokkaaksi. Jyväskylä voi toimia esimerkkinä. Luodaan samalla maan paras ihmisten tarpeista lähtevä sote-malli. Turvataan peruspalvelut lähellä ihmistä.
Muutellaan kuntarajoja, kun se tuottaa entistä parempaa palvelua ja kustannushyötyjä. Useimmille ihmisille on sama onko meillä Suomessa 50, 100, 300 vai 500 kuntaa kunhan asiat toimivat!
Maakunnan menestys perustuu kasvavaan liiketoimintaan ja yritysten kykyyn ja haluun työllistää. Tuetaan yrittäjyyttä tilaaja-tuottaja malleilla ja edelläkävijä-markkinoilla.
Otetaan yrittäjyys yhteiseksi asiaksi. Rakennetaan kansainvälisyyttä ja kansainvälistä liiketoimintasosaamista
Luodaan positiivisen kehityksen kehä. Tällöin myös kunnalliselle demokratialla jää pelivaraa. Vapaus on valinnan vapautta. Pitää olla asioita, joista valita.
Pysähtyneisyys, turha byrokratia ja kaikenlainen rakenteellinen korruptio olkoon vihollisiamme.
Kirjoitus Keskisuomalaisessa 24.4.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti