Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä enemmän taloutemme vetureita. Yritystyöpaikat ovat viime vuosina syntyneet lähes yksinomaan niihin.
Uudet tuotteet, toiminnan kehittäminen, kasvu ja menestyminen edellyttävät riittävää rahoitusta. Tällä hetkellä yksi yritysten merkittävimpiä toiminnan ja kasvun esteitä on rahoituksen riittämättömyys. Pankkirahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Myöskään oman pääoman ehtoista rahoitusta on vaikea saada, mikäli yrittäjillä itsellään ei rahaa ole.
Yritykset tarvitsevat sekä omaa että vierasta pääomaa. Avauksia lisärahoitukseen ja uusien
rahoituskanavien avaamiseen on saatu lukea lehdistä.
Keväällä tehty yhteisöverokannan laskeminen auttaa tyypillisesti yritysten tilannetta vain yhden prosentin luokkaa vuosiliikevaihdosta. Samalla valtio menettää verotuloja, mikä kompensoituu toivottavasti positiivisilla dynaamisilla vaikutuksilla talouteen.
Tähän asti esitettyihin toimenpiteisiin nähden moninverroin suurempi vaikutus yritysten käyttötalouteen saadaan joustamalla arvonlisäverojen maksamisessa. Arvonlisäverotus tuottaa yhteiskunnalle noin 17 miljardia euroa vuodessa. Yhden kuukauden arvonlisäverot ovat näin ollen luokkaa 1,4 miljardia euroa.
Siirtämällä tämän suuruinen maksu vuoden päähän saadaan yritysten käyttöpääomatilanteeseen merkittävä piristysruiske. Yritykset jäävät tällöin velkaa valtiolle. Valtion nettovelka ei kuitenkaan kasva ja samalla valtio saa korkotuloja luokkaa 70 miljoonaa euroa. Kaikki siis voittavat. Hyödyt kohdentuvat suoraan yritysten toiminta- ja työllistämismahdollisuuksiin. Talouden rattaat alkavat pyöriä.
Julkaistu myös Kauppalehden Debatti-kirjoituksena 26.9.2013
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti