Kokonaisuuden pilkkominen osiin, eli reduktionismi on mahdollistanut nykyaikaisen tieteen ja teknologian syntymisen eli perustan koko modernille länsimaiselle yhteiskunnalle. Äärimmilleen vietynä reduktionismi palastelee asiat niin pieniin osiin, että kokonaisuus hämärtyy.
Samankaltaisen tilanteen löydämme myös yrityksistä. Mitä suurempi yritys sitä pienempiin osiin työ on jaettu. Törmäämme strategioihin, joita kukaan ei toteuta. Tai edes tunne niiden sisältöä.
Törmäämme sektoriajatteluun. Osastot eivät keskustele keskenään. Törmäämme henkilöstön kouluttamiseen, joka ei perustu yrityksen strategiaan vaan johonkin muuhun. Törmäämme tuottavuusohjelmiin, jotka perustuvat juustohöylään, vaikutuksenaan kollektiivinen tyytymättömyyden kasvu eli vitutus.
Tuottavuus syntyy siitä, että tehdään oikeita asioita oikein. Strategia määrittelee oikeat asiat.
Oikein tekeminen varmistetaan koulutuksella.
Yritysjohdon tulee tuntea kokonaisuus, sen osat ja niiden väliset riippuvuudet. Jokaisen työntekijän on tiedettävä, mihin kokonaisuuteen oma työ liittyy. Laajinta osaamista edellyttää yrittäjyys.
Jo pienessäkin organsiaatiossa joudut yrittäjänä pohtimaan asioita, joihin et palkkatoimitusjohtajana törmää. Esimerkiksi rahoituksen riittävyys ja kassan merkityksen ymmärtäminen voivat olla tällainen osaamisalue.
Ainakin minulla aikanaan oli.
Yritysmaailma on nykyisin täynnä epäselviä käsitteitä ja oppeja. Niiden määrä lisäntyy kiihtyvää tahtia. Siltä ainakin tuntuu, kun käy selailemassa Akateemisessa kirjakaupassa uusia business-kirjoja.
Epäselvien käsitteiden kokonaisuutta ymmärtämätön, osin päällekkäinen käyttö johtaa vaikeuksiin. Hyvä johto ymmärtää yritystoiminnan perusasiat ja tekee ne mahdollisimman yksinkertaisesti. Ne ovat riittävän vaikeita joka tapauksessa.
Haasteellisinta on asioiden oivaltava kiteyttäminen. Menestys edellyttää lisäksi pitkäjänteisyyttä. Mutta missä menee määrätietoisuuden ja jääräpäisyyden ero?
Menestysstrategian luonti edellyttää myös hyvää onnea. Lopputulokseen voi vaikuttaa osallistavalla ja iteratiivisella strategiaprosessilla. Parhaat ideat tulevat pääsääntöisesti muualta kuin ylimmältä johdolta. Iteratiivisuus tarkoittaa jatkuvan parantamisen kehää. Muutetaan asioita tarpeen mukaan ei kalenteriin sidottuna.
Henkilöstön kehittämisen suuntaviivat ja tarvittavat osaamisprofiilit määrittyvät strategian mukaan. Työhyvinvointia ei synnytetä työhyvinvointikoulutuksilla, vaan hyvällä johtamisella ja hyvin
toimivalla työyhteisöllä. Osaaminen sekä vastuun ja vapauden oikea yksilöllinen suhde ovat menestyksen avaimia.
Tässä vielä oma kiteytykseni:
Strategia – määritellään oikeat asiat
Osaaminen – perustuu srategiaan, saadaan valmiudet tehdä oikeat asiat oiken
Tuottavuus – keskitytään ydintehtäviin, tehdään oikeat asiat oikein
Katso Leadership 2013 blogi ja ohjelma
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti