Sote 2020

Soten monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja koskevan selvitysryhmän työ on käynnistynyt.

Mahtaako mukana olla suurten organisaatiomuutosten osaajia, yksinkertaisesti ajattelevia henkilöitä.
Sellaisia, joita vanhat sidokset eivät paina.

Nykyisen mallin puutteet ovat selvät. Sitä on vaikea kenenkään ymmärtää. Asiakas ei näy missään.
Palvelu ja tuottavuus ovat heikkoja. Rahaa hukkuu turhaan byrokratiaan miljardeja. 

Alla kuva, jonka mukaisesti asiat voi organisoida. Se on loogisesti selkeä. Asiakkaat on siinä nostettu näkyviin, oikealle paikalle. Se kuvaa koko järjestelmää: yhteiskunnan tukemia ja täysin yksityisiä palveluita.

Jack Welch totesi aikanaan: "Vaikeinta on nähdä asiat yksinkertaisena, koska ihmiset pelkäävät tulla leimatuksi yksinkertaisiksi". Welch teki suuria asioita General Electricin pitkäaikaisena pääjohtajana.
 

Sote tavoite

Sote-rahoitus NYT

Proteiinia, hiilareita, rasvaa - vai ruokaa

Olen kokki en lääkäri. Jos haluat terveellistä ruokaa, mene sairaalaan syömään – totesi joku ranskalainen.

Netistä löytyy paljon keskustelua ruuasta – tai oikeammin proteiineista, hiilareista ja rasvasta.

Mikä on niiden oikea jakauma, 50-30-20 vai 40-30-30, tai jotain muuta.

Itse en ole harrastanut proteiinin, hiilareiden tai rasvan syöntiä. Syön kylläkin mielellään porkkanoita, omenoita, mustikoita, jänistä, siikaa, voita, papuja, kananmunia, ruisleipää, palsternakkaa, simpukoita, valkosipulia, perunoita, possunkylkeä, riekkoja, rypsiöljyä, luulihaa, ahvenia, silakoita, puolukoita, turskaa, rapuja, mansikoita, persiljaa, tomaatteja, salaattia, kermaa, kanaa, muikkuja, appelsiinejä ...

Mikä listalle on yhteistä? No tietenkin se, että mainitut ovat luonnosta tai maatiloilta saatavaa villiä, kasvatettua tai viljeltyä ruokaa. Kaikilla ruoka-aineilla on nimi. Tiedämme mitä syömme ja miltä ruoka maistuu.

Lopetetetaan siis proteiinien, hiilareiden ja rasvan syönti. Eivät ne ole ruokaa vaan kemiallisia molekyylejä.

Tässä takuuvarmat terveellisen elämän ruokaohjeet:

1. Nautitaan ruokaa arvostaen
2. Syödään mahdollisimman monipuolisesti
3. Syödään yhdessä
4. Kokataan itse ja opetellaan kokkaamaan
5. Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat ruuan perusta
6. Kala, liha ja muu eläinperäinen ovat ruuan lisukkeita
7. Syödään säännöllisen epäsäännöllisesti
8. Syödään kohtuullinen määrä kerralla
9. Syödään keskimäärin sen verran kuin kulutamme

Liikunta ja lihaskunnosta huolehtiminen ovat ravinnon lisäksi hyvän elämän perustaa. Sopivan painon ylläpidämme kuitenkin ravinnolla emme liikunnalla.

Pystymme hyödyntämään ravintoaineiden energian niin tehokkaasti, että vuorokauden ”käymme” lasillisella öljyä. Kalorimäärä on liialla syömisellä helppo tuplata, mutta energian kulutuksen tuplaaminen on jo vaikeampi juttu.

Mitä enemmän elämässä laihdutamme sitä enemmän meillä on vaikeuksia painomme kanssa.

Ehkä laihduttaminen pitäisi kieltää lailla.

Helppoa ruokaa

Kataisen ero

Minäkin ymmärrän pääministeri Kataisen eropäätöksen.  Ihailen ja säälin poliitikkoja samalla kertaa. Heidän osallaan ei voi puhua viisaasta ajanhallinnasta. Jatkuvasti pitää olla esillä, viikonloput kissanristiäisissä ja potentiaalisten äänestäjien luona. Tilanne vaan pahenee akselilla paikallispoliitikko – kansanedustaja – ministeri – pääministeri.

Katainen ehti olla puoluejohtajana kymmenisen vuotta. Sitä aiemmalla työkokemuksella hän 
ei pysty paljoa kehumaan. Kymmenen vuotta on se aika, jonka tarvitsemme jonkin vaativan asian oppimiseen. Tästä näkökulmasta on sääli, että Kataisen akut pääministerina ja puoluejohtajana 
tyhjenivät juuri nyt 42 vuotiaana!

Poliitikkojen, ministereiden ja poliittisten avustajien kokemattomuus käy kalliiksi maallemme. Hyvästä esimerkistä käyköön kuntauudistus ja sote-sekoilut.

Päättävissä tehtävissä tarvitaan monipulista ja syvällistä kokemusta. Intomieli, motivaatio ja halu olla esillä eivät yksin riitä. Tarvitaan poliittisia uria, jotka perustuvat pitkään työskentelyyn yhteiskunnan eri sektoreilla vaativissa tehtävissä. Nykypoliitikoilla asia menee tavallisesti juuri toisin päin. Keskustan Juha Sipilä on linjasta tervetullut poikkeus. Maanläheisen yrittäjän ja yritysjohtajan puhetta on helppo kuunnella ja ymmärtää.

Yksi ehdottoman tärkeä poliitikkojen osaamisalue on tai ainakin pitäisi olla vaativien muutosten hallinta. Sitä ei kuitenkaan opita kirjoista ja kalliiksi tulee opettelu jo ministerinä ollessa. Jos itse ei osaa, niin pitäisi edes avustajista osaamista löytyä.

Hupsua höpökieltä

Filosofin sanoja: huikeuskohottava, ylärekisterinostematka, oivallussinfoniasoitanto, oman olemuksen enkeli ja huikeuden asteet. Voisin jopa sanoa, että nostetaan huikeuksiin oman osaamisen enkeli huikeuskohottavalla ylärekisterinostematkalla kohti hohtavaa oivallussinfoniasoitantonostetta.

ok. Mahdanko olla hieman kateellinen professori Esa Saarisen suosiolle opiskelijoiden ja vähän vanhempienkin innoittajana ja opettajana.

Aina kun arkikieliset lauseet alkavat tuntua tylsiltä kannattaa palauttaa mieleen toisen gurun Jack Welchin hellimä ajatus siitä, että vaikeinta on sanoa asiat yksinkertaisesti. Hänen perustelu oli, että se johtuu ihmisten pelosta tulla leimatuksi  yksinkertaisiksi. Ajattelen niin, että yksinkertaisuuden puute liittyy henkilön omien ajatusten kypsyttelyprosessin keskeneräisyyteen ja kiteytymättömyyteen.

Olen aina vierastanut guru-seuraaja –asetelmaa. Siitä tämä blogikin on saanut alkuvoimaansa.

Vaaralliseksi peli menee silloin, kun hullua gurua seurataan itsensä, yhteisönsä tai kansansa tuhoutumiseen saakka.

Vaarattomampi on tilanne lempeän gurun kohdalla. Se johtaa pahimmillaan lähinnä huvittavuuteen gurun puhuessa hupsua höpökieltä seuraajien kuvitellessa ymmärtävänsä sanottua. Ehkä moni ei ymmärrystä edes hae vaan elämystä, fanitusta ja samaistumista.

Ihailen niitä, jotka pystyvät vaikeat asiat jäsentämään ja kiteyttämään tavallisille ihmisille ymmärrettävään muotoon.

Kiteytynyt ajattelu on populistisen yleistyksen vastakohta, kuten blogissani 12.3 taisin väittää.

Uusi trendi - ajatellaan itse

Oletko sinut itsesi kanssa ja onko sinulla ollut aikaa tutustua itseesi? Tiedätkö mitä haluat ja miksi?

Kuka elämääsi hallitsee? Nämä kolme kysymystä F1 lääkäri Aki Hintsa kertoi kysyvänsä asiakkailtaan ensitapaamisella (KL Optio 16.1.2014). Hyvät kysymykset kenen tahansa pohdittaviksi.

Blogini ensimmäisessä kirjoituksessa maaliskuun 2013 alussa kirjoitin: Kannustan itsenäiseen ajatteluun. Kannustan hakemaan ratkaisuja. Kannustan yrittämään, yrittäjinä tai muuten elämässään. Kannustan pohtimaan, yllättymään, oppimaan. Kannustan pärjäämään elämässä. Kannustan pitämään huolta toisistamme.

Pieni osa meistä on luontasia suunnan näyttäjiä, joita paljon suurempi osa seuraa.

Toivottavasti entistä useampi meistä ohjaa elämänsä suuntaa ja sisältöä itsenäisesti.

Tehdään tästä uusi trendi, joka ei koskaan lopu!

Suomessa asiat ovat useimpiin muihin maihin nähden hyvin. Koulutustaso on korkea ja vallitsee sukupuolten välinen kunnioitus ja tasa-arvo. Ei niin hyvin, etteikö voisi paremmin olla.

Muodit ja trendit ovat meitä aina vieneet mukanaan. Joukkoon on helppo kuulua. Oma ajattelu voi tuntua rasittavalta. Pitää ottaa asioista selvää ja poikkeava joutuu helposti painostuksen kohteeksi. Vaatii itseluottamusta erottua joukosta.

Ollaan oman elämämme johtajia. Otetaan selvää asioista. Hankitaan tietoa eri lähteistä. Ei uskota ketään kritiikittömästi. Ymmärretään tiedon ja uskomusten välinen ero. Tutustutaan monenlaisiin ihmisiin ja opitaan toisiltamme. Kavahdetaan karismaattisia manipuloijia. Tehdään oman elämän päätökset itse. Luotetaan itseemme.

Miksi tämä on tärkeää? Mitä enemmän ymmärrämme maailmasta, sitä paremmin voimme edesauttaa hyvää ja vastustaa pahaa eri muodoissaan. Ajattelevalle maailma on täynnä ihmeitä - värejä ja sävyjä. Terve itsetunto estää meitä sinkoilemasta laidasta toiseen.

Nyt pitää vielä tutustua siihen, miten trendejä rakennetaan.

Onnistunut kunta- ja sote-uudistus

Tammikuun alun kuntauudistusblogini jälkeen ajattelin jo jättäväni asiasta kirjoittamisen.

Tuntuu, että itsekseen varjonyrkkeilee. Toisaalta omaksi huviksi näitä myös kirjoittelen.

Nyt pääsi hallitus ja oppositio yhdessä positiivisesti yllättämään. Vihdoin ruvettiin etenemään järjellisessä järjestyksessä.

Väitteeni on johdonmukaisesti ollut, että rakenne seuraa toimintaa. Nyt on tehty linjauksia

sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseksi ja jätetty kuntarakenneasiat taustalle.

Moni asia voi vielä mennä tästä eteenkin päin pieleen. Monet keskeiset kysymykset ovat

vastauksia vailla.

Hyvällä tiellä kuitenkin ollaan, jos nyt kaavaillulla mallilla erikois- ja perusterveydenhoidon rajat saadaan kaadettua, rahoitus saadaan yksikanavaiseksi, kokonaisuutta ohjataan tehokkaasti ja  palveluiden tuotantomarkkinat saadaan toimiviksi. Yksityiselle palvelutuotannolle on annettava reilu toimintamahdollisuus.

Positiivisia faktoja ovat, että osaavaa henkilöstöä alalla on riittävästi ja tuottavuuden kasvattamispotentiaali on valtava, kun työtavat ja prosessit pistetään kuntoon.

Yhtä asiaa olen monta kertaa ihmetellyt. Mitä tekemistä hyvällä terveydenhoidolla ja kuntademokratialla on toistensa kanssa? Kansalaisten kannalta on tärkeää, että palvelut toimivat. Paikallinen sote-politikointi ei tätä ensisijaista tavoitetta edesauta. 

Populismia ja viisautta - yleistyksiä ja kiteytyksiä

Jos maapalloa katselee etäältä, näyttää se siniseltä pisteeltä. Kuusta katsottuna näkyy myös vaaleita alueita. Ne ovat pilviä. Myös mannerten ääriviivat, aavikot ja metsäiset alueet näkyvät. Maan pinnalla huomaamme täällä olevan kasveja, eläimiä, metsiä, peltoja, teitä ja rakennuksia sekä ihmisiä.

Saturnuksessa asuva populisti sanoisi tietävänsä, että maapallo on sininen piste taivaalla. Ei muuta. Samoin populistit voivat sanoa, että joku asia on yksinomaan hyvä tai huono. Sävyjä ei tarvita. Ehdottoman varmuuden tuo vain täydellinen tietämättömyys. Populisteja löytyy kaikilta elämänalueilta.

Kun rupeaa tutkimaan maapalloa, tulee vastaan äärimmäisen paljon erilaisia asioita.

Geologi saa tietoja maaperän koostumuksesta ja mineraaleista. Biologi huomaa maapolla olevan miljoonia eliölajeja, jotka kaikki ovat syntyneet yhteisesä alkumuodosta. Sosiologi oppii ymmärtämään ihmisyhteisöjen toimintaa. Taloustieteilijä yrittää selittää ihmisten rationaalista tai epärationaalista käytöstä. Uskontotieteilijä pohtii ihmisten keksimiä uskontoja ja uskonnollista käytöstä.

Jos edellisistä kuka tahansa toteaisi työnsä tuloksena maapallon olevan sininen piste taivaalla, ei se suurta kunnioitusta herättäisi. Enemmänkin epäilyjä sanojan täyspäisyydestä.

Toisaalta jos joku keräisi kaiken tutkimustiedon yhteen ja sanoisi siitä löytyvän kaiken tarpeellisen tiedon maapallon ja sen asukkaiden ymmärtämiseksi, olisi tulos sellaisenaan hyödytön. Miksi? 
Koska kukaan ei pysty sellaista tietomäärää hahmottamaan saati sisäistämään. Tarvitaan asioiden jäsentämistä ja kiteytystä eri tasoilla. Korvataan lause ”Maapallo on sininen piste taivaalla” lauseella ”Planeetta maalla on 10 miljoona eliölajia”. Kumpi kertoo enemmän?

Populisti tekee mielestään varmat johtopäätökset olemattomilla tiedoilla. Asioihin perehtyvä saa valtavasti tietoa, josta on vaikeaa tunnistaa oleelliset asiat. Kokemuksen kautta ne oppii näkemään.
Viisas osaa ne kiteyttää.

Sininen piste Saturnuksen renkaiden yläpuolella on maapallo

Hyvä tuntuma työhön

Rupesin harjoittelemaan kalan fileeraamista nuorena. Ensimmäiset yritykset eivät tuottaneet ruokahalua herättäviä tuloksia. Veitsen asento oli väärä. Ei osannut pitää kalaa oikein kiinni.

Ei osannut mitoittaa voimaa oikein, veitsi ei juossut selkäruodossa kiinni vaan ohjautui ylös tai tökkäsi kiinni. Veitsi ei ollut edes kunnon terässä. Tarvittiin satoja kaloja, ahvenia, siikoja, kuhia, haukia, taimenia, kunnes työhön rupesi samaan otetta, oikeaa tuntumaa. Olen jatkanut harjoittelua nyt jo kymmeniä vuosia ja edelleen tulee joskus huteja.

Telkkarissa huomasin viikonloppuna kuinka kirurgeille opetetaan leikkaamista jonkinlaisen simulaattorin avulla. Puhuttiin kudostuntumasta. Kuvittelen ymmärtäväni, mistä on kyse.

Hyvä tuntuma työhön tulee harjoittelun ja kokemuksen kautta. Sitä ei saa, jos liian usein vaihtaa työtään. Tuntuma syntyy työn sisällön, työmenetelmien sekä oikean ajallisen ja määrällisen mitoituksen kautta.

Otetaan esimerkiksi johtaminen. Tarvitaan itsetuntemusta, ihmissuhdetaitoja sekä asiaosaamista. 

On hallittava strategiaan, päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät työtavat. On lisäksi kyettävä ymmärtämään, kuinka nopeasti tai hitaasti asiat suhteessa tekemiseen tapahtuvat sekä kuinka monia asioita pystyy ylipäätään hallitsemaan. Tarvitaan yrityksiä, erehdyksiä ja runsaasti aikaa.

Toisena esimerkkinä kasvuyritykset. Niiden ympärille on viime vuosina syntynyt paljon positiivista aktiviteettia. Sitä Suomessa myös kipeästi tarvitsemme. Genressä näyttävät viihtyvän erityisen hyvin aktiiviset, ulospäin suuntautuneet ja sosiaaliset ihmiset. Ovatko he niitä, joilla on hyvä tuntuma yrittäjyyteen? Tuttava vertasi tämän päivän kasvuyritysaktivistejä 80-luvun juppeihin. Pelkällä pöhinällä ei pärjätä. Hyvä tuntuma kasvuyrittäjyyteen edellyttää liikeidean sisäistämistä ja jatkuvaa kehittämistä, osaavaa tiimiä ja tukijoukkoja, riittävää rahoitusta ja määrätietoista kasvuhalua. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, oppimista virheistä ja onnistumisista.

Se oikea strategiaprosessi

Mitä kuva esittää? Siinä on Googlen strategiaprosessi -kuvahaun tuloksia. Niitä riittää sivukaupalla.

Matematiikassa on yksiselitteisä määritelmiä asioille: kolmion kulmien summa on tasan

180 astetta euklidisessa avaruudessa, aina. Toisen asteen yhtälöllä on realilukujen joukossa nollasta kahteen ratkaisua. Luonnollinen luku e potenssiin imaginaariluku i kertaa pii on miinus yksi (ihmeellinen kaava, uskokaa tai älkää). Luonnontieteissä fysiikasta kemiaan ja biologiaan löytyy matematiikan tapaan yksiselitteisesti määriteltyjä käsitteitä.

Ihmistieteisiin tultaessa käsitteet hämärtyvät ja niiden sekamelska kasvaa. Eri alojen on jopa mahdotonta keskustella keskenään, koska kukin on keksinyt samaa pohjimmiltaan tarkoittaville asioille omat sanat.

Strategialla on lukematon joukko määritelmiä. Kaikki ne liittyvät kuitenkin keinoihin jonkun päämäärän saavuttamiseen. Strategiaprosessi voidaan määritellä toimenpiteiksi, joilla strategia luodaan ja toteutetaan. Käytännössä on useita vaihtoehtoisia teitä edetä, joten annetaan kullekin ”strategiaprosessille” oman arvonsa.

Parhaat asiat ovat yksinkertaisia, tavallaan kauniita. Vaikeinta on juuri yksinkertaisuuden saavuttaminen.

Miten tätä voi soveltaa strategiakirjallisuuteen? Ota kirja käteen ja silmäile se nopeasti, alle minuutissa läpi. Mitä näit? Tekstiä, kuvia, taulukoita, todennäköisesti kaikkia näitä. Jos kuvat ja taulukot olivat monimutkaisen näköisiä, hylkää kirja! Monimutkaisuus johtuu siitä, että kirjoittajat ovat koettaneet kovasti jäsentää omaa ajatteluaan, mutta työ on jäänyt kesken. Suhtaudu myös varauksella kirjaan, jonka nimi viittaa vanhan asian uuteen paketointiin jollain monimutkaisella ja hämäräksi jäävällä tavalla.

Osallistava ja tarkentuva strategiaprosessi

Aikanaan puhuttiin pitkän tähtäimen suunnitelusta. Jossain vaiheessa innostuttiin strategisesta suunnittelusta, porfolioista, strategisesta johtamisesta ja toimeenpanosta, tasapainotetuista mittareista, ketteryydestä ja ties mistä.

Maailma on tänään kytkeytyneempi, nopealiikkeisempi, arvaamattomampi ja  pienempi kuin koskaan.

Yksittäisen yrityksen kannalta maailman meno on vaikeasti ennakoitavaa, turbulenttia ja

pohjimmiltaan kaoottista. Talebin Mustia Joutsenia on olemassa. Tilanteet vaihtelevat. Joskus näyttää siltä, että asioita voi ennakoida kuukausia tai vuosia eteen päin. Viime päivien Ukraina-kriisissä ei ennustettavuutta ole ollut tuntiakaan. Skenaariota voi tehdä, mutta ne saattavat olla myös täysin hyödyttömiä ja harjaan johtavia – kaikki. Drucker totesi aikanaan tulevaisuuden rakentamisen olevan paras keino sitä ennustaa

Henkilöstö tietää yrityksen asiakkaista, tuotteista, palveluista, toiminnasta, arjesta, uusista ideoista,  vahvuuksista ja heikkouksista enemmän kuin johto. Hyvä johto tämän tiedostaa. Huono johto ei sitä tee tai asiasta välitä.

Strategia on päätösten tekemistä siitä, mihin keskitytään, mihin ei keskitytä ja millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan. Strategian laatiminen edellyttää ymmärryksen hankkimista ympäristöstä ja omasta toiminnasta. Kun samalla ottaa huomioon maailman ennakoimattomuuden ja henkilöstön tietämyksen ja osaamisen, päädytään väistämättä osallistavaan ja tarkentuvaan strategiaprosessiin.

Otetaan henkilöstö, miksei ulkopuolisetkin soveltuvin osin, pohtimaan strategiaan liittyviä kysymyksiä. Tehdään strategiatyötä tilanteen ja tarpeen mukaan. Unohdetaan kiinteät syklit kuten vuosi tai kvarttaali. Pidetään kuitenkin mielessä, että tuloksia saavutetaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Siinäpä se: miten yhdistää määrätietoisuus ja tilanneherkkyys.

Tabletti joogatunnilla

On se niin vaikeaa saada itsensä rauhoittumaan mind fullness harjoituksessa ja joogassa, valitteli radion toimittaja alan valmentajalle tai oliko ehkä coach. Toimittaja saa kyllä mielensä lepuutettua kunnon juoksulenkillä ja samalla kunto kasvaa. Mutta sitä ei taideta laskea, kun ei osaa rahoittua tai olla läsnä oikeilla keinoilla.

Luin aikanaan mainion Suomalainen Zen Opas –nimisen kirjan. Suomalaista Zenin harjoittamista kirjoittajan mukaan on vaikka saunominen tai metsässä kulkeminen. Aika tuttuja juttuja.

Väitän erilaisten keskittymis, läsnäolo- ja rentoutumistekniikoiden olevan syvästi kulttuuri-riippuvaisia. Itse en saa mielenrauhaa istumalla jalat ristissä. Paikat vain puutuvat. Sitä vastoin saan suurta nautintoa ja energiaa kulkemalla metsässä aistit valppaana. Saman vaikutuksen tekee marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ja metsästäminen. Myös hyvän kirjan lukeminen rentouttaa.

On siis erotettava toisistaan päämäärä ja välineet, joilla siihen päästään. Monet muodissa olevat asiat ovat keinoja eivät päämääriä. Edellä luettelin itselleni sopivia keinoja. Löytäköön meistä jokainen omansa.

Jotkut elävät kroonisesti ylikierroksilla ja yrittävät samaan aikaan rauhoittua erilaisin ulkoa tulevin keinoin. Jyväskylän uuden rautatieaseman ilmastointi oli alun perin pielessä. Asemarakennusta
lämmitettiin ja jäähdytettiin täysyillä yhtä aikaa. Lämpötila saatiin sopivaksi, mutta rakennuksessa veti ja energiaa kului tuhottomasti. Asia korjaantui, kun säädöt saatiin kohdalleen. Sama pätee meihin ihmisiin. Lasketaan kierroksia, lopetetaan turha ja hosuminen sekä tehdään rentouttavia asioita.

Kuulin juuri tarinan henkilöstä, joka saapui tablettitietokonettaan näpläten joogatunnille. Tosi on.

Elämmekö elämäämme oikeasti vai esitämmekö sitä?

Rento ote ja selkeä fokus

Hyvä Anna-Kaisa Saarinen!

Anna-Kaisan ensimmäisen hopeamitallin jälkeen hänestä oli juttu viime perjantain Keskisuomalaisessa. Lainaan siitä sanasta sanaan kohdan: Uusi nousu lähti liikkeelle, kun Saarinen ymmärsi, että pelkästään tekemällä ei saa mitään. Täytyy sen sijaan olla rento meininki ja ympäriltä pitää karsia kaikki turha pois.

Samaan ajatukseen törmäsin hiljattain Mark Allenin kirjasessa Mailman suurin salaisuus: helpolla ja rennolla otteella, terveellä ja myönteisellä tavalla ...

Rentous yhdistettynä oikeaan fokukseen. Siinä taitaa olla menestyskaava.

Hyväksi ei synnytä. Sellaiseksi tullaan kun tehdään riittävästi töitä. Huipuksi tuleminen edellyttää kymmenen tuhannen tunnin harjoittelua omalla alallaan. Se tarkoittaa kolmen tunnin harjoittelua kymmenen vuoden ajan tai täyttä työpäivää viiden vuoden ajan. Jos voimat hajoittaa liian laajalle ei tule hyväksi missään.

Jos harjoittelua lisää ja lisää menee hapoille. Tekemisen ilo, flow ja kepeys katoavat. Ota asiat tosissaan mutta älä koskaan itseäsi vakavasti. Leikinomaisuus, huumori ja kokeileva mieli synnyttävän rentouden.

Viisas ajanhallinta blogi

Rupesin kirjoittamaan blogia ajasta.

Ajan riittämättömyys on tänä päivänä meitä kaikkia yhdistävä

perusongelma. Kouluttajana olen päässyt näkemään, että samat asiat nousevat esiin teetpä työksesi mitä tahansa. Asialla voi onneksi tehdä jotain. Sille voi tehdä itse asiassa hyvin paljonkin.

Viisas ajanhallinta on kuin viisas painonhallinta. Pitää tehdä elämäntapamuutos, mikäli haluaa saada tuloksia aikaan. Muutetaan asioita yksi kerrallaan niin hyvä tulee.

Blogissa käsittelen työelämän ajanhallinnan lisäksi aikaa eri näkökulmista.

Teemoja ovat aika ja työelämä, vapaa-aika ja lepo ja ajan suhde ihmiseenn. Pohdin

lisäksi erilaisia ajan syklejä ja ajan syvällistä olemusta.

Viisasta ajanhallintaa tarvitsemme kaikki voidaksemme paremmin ja ollaksemme työhömme, elämäämme ja itseemme tyytyväisempiä.

Täältä se löytyy 

Naltijärven maastoissa telttaretkellä

Ajanhallinta

Mihin työaikamme kuluu? Olen asiaa selvittänyt mm. Viisas ajanhallinta –koulutuksissani. Aluksi olen pyytänyt kutakin pohtimaan työnsä ydintehtäviä eli niitä, jotka tuottavat välitöntä lisärvoa asiakkaille olivatpa ulkoisia tai sisäisiä. Pienen miettimisajan jälkeen olen kysynyt, kuinka suuren osan työajastaan kukin pystyy käyttämään ydintehtäviensä esteettömään suorittamiseen.

Tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia ja pysyneet saman suuntaisina jo pitkään. Vastaajajoukon asemalla ja tehtävillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Työelämän haasteet ovat yhteisiä.

Kuudesosalla meistä ydintehtäviin kuluu alle 20% työajasta. Neljälläkymmenellä prosentilla ydintehtäviin kuluu vähemmän kuin 40% työajasta. Molemmat ovat huonoja lukuja ja työstressin synnyttäjiä.

Seitsemälläkymmenellä prosentilla luku on alle 70%. Eli parannattevaa löytyy. Lopuilla kolmellakymmenellä-prosentilla luku on yli 70% eli asiat päällisin puolin kunnossa. Sataan prosenttiin on turha pyrkiä. 

Mihin turhaan työaikamme sitten kuluu? Listän kärkipään teemoja ovat sähköpostin ja muiden sähköisten medioiden väärä käyttö, tehottomat työtavat, jatkuvat keskeytykset, höpöttävät kollegat, epäselvät vastuut, sopimattomat työtilat, toimimattomat ohjelmat, puuttuvat ohjeistukset ja esimiehen ajanhallinta. Yhteensä olemme listanneet reilut 20 aikarosvoa hakien samalla keinoja tilanteen parantamiseen.

Lohdullista on se, että asioille voi tehdä paljonkin. Kyse on hoksaamisesta ja hyvien työtapojen opettelusta.

Olen myös usein kysynyt sitä, kuinka moni on keksinyt hyvän idean työpöytänsä ääresssä. Kukaan ei ole vielä kättään nostanut.

Katso lisää Ajantiedon sivuilta 

Johdon liiketoimintataidot

”Kunpa tietäisit poikani, kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan” totesi aikanaan Axel Oxenstierna. Nilkkaan kolahtaa. Itselläni ainakin, kun muistelen vuosiani johtajana suuressa yrityksessä. Niistä tosin on nyt jo aikaa.

Nämä ajatukset kohdistan johtotehtävissä toimiville ja niihin pyrkiville. Niille jotka haluavat oppia uutta ja kasvattaa itseään ihmisenä.

Johtoon pääseminen edellyttää osaamista, taitoa ja tuuria. Kovalla työllä voi päästä pitkälle, mutta huipulle pääseminen edellyttää myös onnea.

Vaatimusten ja tehtävien kasvaessa oma osaaminen ei aina ehdi kasvaa mukana. Sillä mikä aiemmassa työssä riitti ei välttämättä pärjää enää.Maailma muuttuu jatkuvasti ja vaatimukset sen mukana. Oma osaaminen saattaa myös vanhentua vaikka tehtävät pysyisivät ennallaan.

Johtotehtävissä on usein tiukat aikataulut, jolloin ei välttämättä ehditä paneutua asioihin. Mennään kiireellisten asioiden perässä - ei välttämättä tärkeiden.

Työelämä vaatii kuitenkin myös johdolta yhä enemmän ammatillista syvyyttä ja laaja-alaisuutta. Tärkeään asemaan nousee kyky hallita kokonaisuuksia – aina hyvästä ihmisten johtamisesta strategiseen osaamiseen ja tuottavan toiminnan varmistamiseen.

Sain juuri valmiiksi uuden Ajantiedon koulutuksen nimeltään Johdon liiketoimintataidot. Ajatuksena on tarjota tuore ja kokonaisvaltainen tapa ymmärtää ja soveltaa liiketoimintasosaamista.

Koulutuspäivä antaa tiedon lisäksi myös virikkeitä ja mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Etäisyyden saaminen päivittäiseen työhön avartaa ajattelua ja virkistää!