Uusi trendi - ajatellaan itse

Oletko sinut itsesi kanssa ja onko sinulla ollut aikaa tutustua itseesi? Tiedätkö mitä haluat ja miksi?

Kuka elämääsi hallitsee? Nämä kolme kysymystä F1 lääkäri Aki Hintsa kertoi kysyvänsä asiakkailtaan ensitapaamisella (KL Optio 16.1.2014). Hyvät kysymykset kenen tahansa pohdittaviksi.

Blogini ensimmäisessä kirjoituksessa maaliskuun 2013 alussa kirjoitin: Kannustan itsenäiseen ajatteluun. Kannustan hakemaan ratkaisuja. Kannustan yrittämään, yrittäjinä tai muuten elämässään. Kannustan pohtimaan, yllättymään, oppimaan. Kannustan pärjäämään elämässä. Kannustan pitämään huolta toisistamme.

Pieni osa meistä on luontasia suunnan näyttäjiä, joita paljon suurempi osa seuraa.

Toivottavasti entistä useampi meistä ohjaa elämänsä suuntaa ja sisältöä itsenäisesti.

Tehdään tästä uusi trendi, joka ei koskaan lopu!

Suomessa asiat ovat useimpiin muihin maihin nähden hyvin. Koulutustaso on korkea ja vallitsee sukupuolten välinen kunnioitus ja tasa-arvo. Ei niin hyvin, etteikö voisi paremmin olla.

Muodit ja trendit ovat meitä aina vieneet mukanaan. Joukkoon on helppo kuulua. Oma ajattelu voi tuntua rasittavalta. Pitää ottaa asioista selvää ja poikkeava joutuu helposti painostuksen kohteeksi. Vaatii itseluottamusta erottua joukosta.

Ollaan oman elämämme johtajia. Otetaan selvää asioista. Hankitaan tietoa eri lähteistä. Ei uskota ketään kritiikittömästi. Ymmärretään tiedon ja uskomusten välinen ero. Tutustutaan monenlaisiin ihmisiin ja opitaan toisiltamme. Kavahdetaan karismaattisia manipuloijia. Tehdään oman elämän päätökset itse. Luotetaan itseemme.

Miksi tämä on tärkeää? Mitä enemmän ymmärrämme maailmasta, sitä paremmin voimme edesauttaa hyvää ja vastustaa pahaa eri muodoissaan. Ajattelevalle maailma on täynnä ihmeitä - värejä ja sävyjä. Terve itsetunto estää meitä sinkoilemasta laidasta toiseen.

Nyt pitää vielä tutustua siihen, miten trendejä rakennetaan.

Onnistunut kunta- ja sote-uudistus

Tammikuun alun kuntauudistusblogini jälkeen ajattelin jo jättäväni asiasta kirjoittamisen.

Tuntuu, että itsekseen varjonyrkkeilee. Toisaalta omaksi huviksi näitä myös kirjoittelen.

Nyt pääsi hallitus ja oppositio yhdessä positiivisesti yllättämään. Vihdoin ruvettiin etenemään järjellisessä järjestyksessä.

Väitteeni on johdonmukaisesti ollut, että rakenne seuraa toimintaa. Nyt on tehty linjauksia

sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseksi ja jätetty kuntarakenneasiat taustalle.

Moni asia voi vielä mennä tästä eteenkin päin pieleen. Monet keskeiset kysymykset ovat

vastauksia vailla.

Hyvällä tiellä kuitenkin ollaan, jos nyt kaavaillulla mallilla erikois- ja perusterveydenhoidon rajat saadaan kaadettua, rahoitus saadaan yksikanavaiseksi, kokonaisuutta ohjataan tehokkaasti ja  palveluiden tuotantomarkkinat saadaan toimiviksi. Yksityiselle palvelutuotannolle on annettava reilu toimintamahdollisuus.

Positiivisia faktoja ovat, että osaavaa henkilöstöä alalla on riittävästi ja tuottavuuden kasvattamispotentiaali on valtava, kun työtavat ja prosessit pistetään kuntoon.

Yhtä asiaa olen monta kertaa ihmetellyt. Mitä tekemistä hyvällä terveydenhoidolla ja kuntademokratialla on toistensa kanssa? Kansalaisten kannalta on tärkeää, että palvelut toimivat. Paikallinen sote-politikointi ei tätä ensisijaista tavoitetta edesauta. 

Populismia ja viisautta - yleistyksiä ja kiteytyksiä

Jos maapalloa katselee etäältä, näyttää se siniseltä pisteeltä. Kuusta katsottuna näkyy myös vaaleita alueita. Ne ovat pilviä. Myös mannerten ääriviivat, aavikot ja metsäiset alueet näkyvät. Maan pinnalla huomaamme täällä olevan kasveja, eläimiä, metsiä, peltoja, teitä ja rakennuksia sekä ihmisiä.

Saturnuksessa asuva populisti sanoisi tietävänsä, että maapallo on sininen piste taivaalla. Ei muuta. Samoin populistit voivat sanoa, että joku asia on yksinomaan hyvä tai huono. Sävyjä ei tarvita. Ehdottoman varmuuden tuo vain täydellinen tietämättömyys. Populisteja löytyy kaikilta elämänalueilta.

Kun rupeaa tutkimaan maapalloa, tulee vastaan äärimmäisen paljon erilaisia asioita.

Geologi saa tietoja maaperän koostumuksesta ja mineraaleista. Biologi huomaa maapolla olevan miljoonia eliölajeja, jotka kaikki ovat syntyneet yhteisesä alkumuodosta. Sosiologi oppii ymmärtämään ihmisyhteisöjen toimintaa. Taloustieteilijä yrittää selittää ihmisten rationaalista tai epärationaalista käytöstä. Uskontotieteilijä pohtii ihmisten keksimiä uskontoja ja uskonnollista käytöstä.

Jos edellisistä kuka tahansa toteaisi työnsä tuloksena maapallon olevan sininen piste taivaalla, ei se suurta kunnioitusta herättäisi. Enemmänkin epäilyjä sanojan täyspäisyydestä.

Toisaalta jos joku keräisi kaiken tutkimustiedon yhteen ja sanoisi siitä löytyvän kaiken tarpeellisen tiedon maapallon ja sen asukkaiden ymmärtämiseksi, olisi tulos sellaisenaan hyödytön. Miksi? 
Koska kukaan ei pysty sellaista tietomäärää hahmottamaan saati sisäistämään. Tarvitaan asioiden jäsentämistä ja kiteytystä eri tasoilla. Korvataan lause ”Maapallo on sininen piste taivaalla” lauseella ”Planeetta maalla on 10 miljoona eliölajia”. Kumpi kertoo enemmän?

Populisti tekee mielestään varmat johtopäätökset olemattomilla tiedoilla. Asioihin perehtyvä saa valtavasti tietoa, josta on vaikeaa tunnistaa oleelliset asiat. Kokemuksen kautta ne oppii näkemään.
Viisas osaa ne kiteyttää.

Sininen piste Saturnuksen renkaiden yläpuolella on maapallo

Hyvä tuntuma työhön

Rupesin harjoittelemaan kalan fileeraamista nuorena. Ensimmäiset yritykset eivät tuottaneet ruokahalua herättäviä tuloksia. Veitsen asento oli väärä. Ei osannut pitää kalaa oikein kiinni.

Ei osannut mitoittaa voimaa oikein, veitsi ei juossut selkäruodossa kiinni vaan ohjautui ylös tai tökkäsi kiinni. Veitsi ei ollut edes kunnon terässä. Tarvittiin satoja kaloja, ahvenia, siikoja, kuhia, haukia, taimenia, kunnes työhön rupesi samaan otetta, oikeaa tuntumaa. Olen jatkanut harjoittelua nyt jo kymmeniä vuosia ja edelleen tulee joskus huteja.

Telkkarissa huomasin viikonloppuna kuinka kirurgeille opetetaan leikkaamista jonkinlaisen simulaattorin avulla. Puhuttiin kudostuntumasta. Kuvittelen ymmärtäväni, mistä on kyse.

Hyvä tuntuma työhön tulee harjoittelun ja kokemuksen kautta. Sitä ei saa, jos liian usein vaihtaa työtään. Tuntuma syntyy työn sisällön, työmenetelmien sekä oikean ajallisen ja määrällisen mitoituksen kautta.

Otetaan esimerkiksi johtaminen. Tarvitaan itsetuntemusta, ihmissuhdetaitoja sekä asiaosaamista. 

On hallittava strategiaan, päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen liittyvät työtavat. On lisäksi kyettävä ymmärtämään, kuinka nopeasti tai hitaasti asiat suhteessa tekemiseen tapahtuvat sekä kuinka monia asioita pystyy ylipäätään hallitsemaan. Tarvitaan yrityksiä, erehdyksiä ja runsaasti aikaa.

Toisena esimerkkinä kasvuyritykset. Niiden ympärille on viime vuosina syntynyt paljon positiivista aktiviteettia. Sitä Suomessa myös kipeästi tarvitsemme. Genressä näyttävät viihtyvän erityisen hyvin aktiiviset, ulospäin suuntautuneet ja sosiaaliset ihmiset. Ovatko he niitä, joilla on hyvä tuntuma yrittäjyyteen? Tuttava vertasi tämän päivän kasvuyritysaktivistejä 80-luvun juppeihin. Pelkällä pöhinällä ei pärjätä. Hyvä tuntuma kasvuyrittäjyyteen edellyttää liikeidean sisäistämistä ja jatkuvaa kehittämistä, osaavaa tiimiä ja tukijoukkoja, riittävää rahoitusta ja määrätietoista kasvuhalua. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä toimintaa, oppimista virheistä ja onnistumisista.

Se oikea strategiaprosessi

Mitä kuva esittää? Siinä on Googlen strategiaprosessi -kuvahaun tuloksia. Niitä riittää sivukaupalla.

Matematiikassa on yksiselitteisä määritelmiä asioille: kolmion kulmien summa on tasan

180 astetta euklidisessa avaruudessa, aina. Toisen asteen yhtälöllä on realilukujen joukossa nollasta kahteen ratkaisua. Luonnollinen luku e potenssiin imaginaariluku i kertaa pii on miinus yksi (ihmeellinen kaava, uskokaa tai älkää). Luonnontieteissä fysiikasta kemiaan ja biologiaan löytyy matematiikan tapaan yksiselitteisesti määriteltyjä käsitteitä.

Ihmistieteisiin tultaessa käsitteet hämärtyvät ja niiden sekamelska kasvaa. Eri alojen on jopa mahdotonta keskustella keskenään, koska kukin on keksinyt samaa pohjimmiltaan tarkoittaville asioille omat sanat.

Strategialla on lukematon joukko määritelmiä. Kaikki ne liittyvät kuitenkin keinoihin jonkun päämäärän saavuttamiseen. Strategiaprosessi voidaan määritellä toimenpiteiksi, joilla strategia luodaan ja toteutetaan. Käytännössä on useita vaihtoehtoisia teitä edetä, joten annetaan kullekin ”strategiaprosessille” oman arvonsa.

Parhaat asiat ovat yksinkertaisia, tavallaan kauniita. Vaikeinta on juuri yksinkertaisuuden saavuttaminen.

Miten tätä voi soveltaa strategiakirjallisuuteen? Ota kirja käteen ja silmäile se nopeasti, alle minuutissa läpi. Mitä näit? Tekstiä, kuvia, taulukoita, todennäköisesti kaikkia näitä. Jos kuvat ja taulukot olivat monimutkaisen näköisiä, hylkää kirja! Monimutkaisuus johtuu siitä, että kirjoittajat ovat koettaneet kovasti jäsentää omaa ajatteluaan, mutta työ on jäänyt kesken. Suhtaudu myös varauksella kirjaan, jonka nimi viittaa vanhan asian uuteen paketointiin jollain monimutkaisella ja hämäräksi jäävällä tavalla.

Osallistava ja tarkentuva strategiaprosessi

Aikanaan puhuttiin pitkän tähtäimen suunnitelusta. Jossain vaiheessa innostuttiin strategisesta suunnittelusta, porfolioista, strategisesta johtamisesta ja toimeenpanosta, tasapainotetuista mittareista, ketteryydestä ja ties mistä.

Maailma on tänään kytkeytyneempi, nopealiikkeisempi, arvaamattomampi ja  pienempi kuin koskaan.

Yksittäisen yrityksen kannalta maailman meno on vaikeasti ennakoitavaa, turbulenttia ja

pohjimmiltaan kaoottista. Talebin Mustia Joutsenia on olemassa. Tilanteet vaihtelevat. Joskus näyttää siltä, että asioita voi ennakoida kuukausia tai vuosia eteen päin. Viime päivien Ukraina-kriisissä ei ennustettavuutta ole ollut tuntiakaan. Skenaariota voi tehdä, mutta ne saattavat olla myös täysin hyödyttömiä ja harjaan johtavia – kaikki. Drucker totesi aikanaan tulevaisuuden rakentamisen olevan paras keino sitä ennustaa

Henkilöstö tietää yrityksen asiakkaista, tuotteista, palveluista, toiminnasta, arjesta, uusista ideoista,  vahvuuksista ja heikkouksista enemmän kuin johto. Hyvä johto tämän tiedostaa. Huono johto ei sitä tee tai asiasta välitä.

Strategia on päätösten tekemistä siitä, mihin keskitytään, mihin ei keskitytä ja millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan. Strategian laatiminen edellyttää ymmärryksen hankkimista ympäristöstä ja omasta toiminnasta. Kun samalla ottaa huomioon maailman ennakoimattomuuden ja henkilöstön tietämyksen ja osaamisen, päädytään väistämättä osallistavaan ja tarkentuvaan strategiaprosessiin.

Otetaan henkilöstö, miksei ulkopuolisetkin soveltuvin osin, pohtimaan strategiaan liittyviä kysymyksiä. Tehdään strategiatyötä tilanteen ja tarpeen mukaan. Unohdetaan kiinteät syklit kuten vuosi tai kvarttaali. Pidetään kuitenkin mielessä, että tuloksia saavutetaan ainoastaan pitkäjänteisellä ja määrätietoisella työllä. Siinäpä se: miten yhdistää määrätietoisuus ja tilanneherkkyys.

Tabletti joogatunnilla

On se niin vaikeaa saada itsensä rauhoittumaan mind fullness harjoituksessa ja joogassa, valitteli radion toimittaja alan valmentajalle tai oliko ehkä coach. Toimittaja saa kyllä mielensä lepuutettua kunnon juoksulenkillä ja samalla kunto kasvaa. Mutta sitä ei taideta laskea, kun ei osaa rahoittua tai olla läsnä oikeilla keinoilla.

Luin aikanaan mainion Suomalainen Zen Opas –nimisen kirjan. Suomalaista Zenin harjoittamista kirjoittajan mukaan on vaikka saunominen tai metsässä kulkeminen. Aika tuttuja juttuja.

Väitän erilaisten keskittymis, läsnäolo- ja rentoutumistekniikoiden olevan syvästi kulttuuri-riippuvaisia. Itse en saa mielenrauhaa istumalla jalat ristissä. Paikat vain puutuvat. Sitä vastoin saan suurta nautintoa ja energiaa kulkemalla metsässä aistit valppaana. Saman vaikutuksen tekee marjastaminen, sienestäminen, kalastaminen ja metsästäminen. Myös hyvän kirjan lukeminen rentouttaa.

On siis erotettava toisistaan päämäärä ja välineet, joilla siihen päästään. Monet muodissa olevat asiat ovat keinoja eivät päämääriä. Edellä luettelin itselleni sopivia keinoja. Löytäköön meistä jokainen omansa.

Jotkut elävät kroonisesti ylikierroksilla ja yrittävät samaan aikaan rauhoittua erilaisin ulkoa tulevin keinoin. Jyväskylän uuden rautatieaseman ilmastointi oli alun perin pielessä. Asemarakennusta
lämmitettiin ja jäähdytettiin täysyillä yhtä aikaa. Lämpötila saatiin sopivaksi, mutta rakennuksessa veti ja energiaa kului tuhottomasti. Asia korjaantui, kun säädöt saatiin kohdalleen. Sama pätee meihin ihmisiin. Lasketaan kierroksia, lopetetaan turha ja hosuminen sekä tehdään rentouttavia asioita.

Kuulin juuri tarinan henkilöstä, joka saapui tablettitietokonettaan näpläten joogatunnille. Tosi on.

Elämmekö elämäämme oikeasti vai esitämmekö sitä?

Rento ote ja selkeä fokus

Hyvä Anna-Kaisa Saarinen!

Anna-Kaisan ensimmäisen hopeamitallin jälkeen hänestä oli juttu viime perjantain Keskisuomalaisessa. Lainaan siitä sanasta sanaan kohdan: Uusi nousu lähti liikkeelle, kun Saarinen ymmärsi, että pelkästään tekemällä ei saa mitään. Täytyy sen sijaan olla rento meininki ja ympäriltä pitää karsia kaikki turha pois.

Samaan ajatukseen törmäsin hiljattain Mark Allenin kirjasessa Mailman suurin salaisuus: helpolla ja rennolla otteella, terveellä ja myönteisellä tavalla ...

Rentous yhdistettynä oikeaan fokukseen. Siinä taitaa olla menestyskaava.

Hyväksi ei synnytä. Sellaiseksi tullaan kun tehdään riittävästi töitä. Huipuksi tuleminen edellyttää kymmenen tuhannen tunnin harjoittelua omalla alallaan. Se tarkoittaa kolmen tunnin harjoittelua kymmenen vuoden ajan tai täyttä työpäivää viiden vuoden ajan. Jos voimat hajoittaa liian laajalle ei tule hyväksi missään.

Jos harjoittelua lisää ja lisää menee hapoille. Tekemisen ilo, flow ja kepeys katoavat. Ota asiat tosissaan mutta älä koskaan itseäsi vakavasti. Leikinomaisuus, huumori ja kokeileva mieli synnyttävän rentouden.

Viisas ajanhallinta blogi

Rupesin kirjoittamaan blogia ajasta.

Ajan riittämättömyys on tänä päivänä meitä kaikkia yhdistävä

perusongelma. Kouluttajana olen päässyt näkemään, että samat asiat nousevat esiin teetpä työksesi mitä tahansa. Asialla voi onneksi tehdä jotain. Sille voi tehdä itse asiassa hyvin paljonkin.

Viisas ajanhallinta on kuin viisas painonhallinta. Pitää tehdä elämäntapamuutos, mikäli haluaa saada tuloksia aikaan. Muutetaan asioita yksi kerrallaan niin hyvä tulee.

Blogissa käsittelen työelämän ajanhallinnan lisäksi aikaa eri näkökulmista.

Teemoja ovat aika ja työelämä, vapaa-aika ja lepo ja ajan suhde ihmiseenn. Pohdin

lisäksi erilaisia ajan syklejä ja ajan syvällistä olemusta.

Viisasta ajanhallintaa tarvitsemme kaikki voidaksemme paremmin ja ollaksemme työhömme, elämäämme ja itseemme tyytyväisempiä.

Täältä se löytyy 

Naltijärven maastoissa telttaretkellä

Ajanhallinta

Mihin työaikamme kuluu? Olen asiaa selvittänyt mm. Viisas ajanhallinta –koulutuksissani. Aluksi olen pyytänyt kutakin pohtimaan työnsä ydintehtäviä eli niitä, jotka tuottavat välitöntä lisärvoa asiakkaille olivatpa ulkoisia tai sisäisiä. Pienen miettimisajan jälkeen olen kysynyt, kuinka suuren osan työajastaan kukin pystyy käyttämään ydintehtäviensä esteettömään suorittamiseen.

Tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia ja pysyneet saman suuntaisina jo pitkään. Vastaajajoukon asemalla ja tehtävillä ei näytä olevan suurta merkitystä. Työelämän haasteet ovat yhteisiä.

Kuudesosalla meistä ydintehtäviin kuluu alle 20% työajasta. Neljälläkymmenellä prosentilla ydintehtäviin kuluu vähemmän kuin 40% työajasta. Molemmat ovat huonoja lukuja ja työstressin synnyttäjiä.

Seitsemälläkymmenellä prosentilla luku on alle 70%. Eli parannattevaa löytyy. Lopuilla kolmellakymmenellä-prosentilla luku on yli 70% eli asiat päällisin puolin kunnossa. Sataan prosenttiin on turha pyrkiä. 

Mihin turhaan työaikamme sitten kuluu? Listän kärkipään teemoja ovat sähköpostin ja muiden sähköisten medioiden väärä käyttö, tehottomat työtavat, jatkuvat keskeytykset, höpöttävät kollegat, epäselvät vastuut, sopimattomat työtilat, toimimattomat ohjelmat, puuttuvat ohjeistukset ja esimiehen ajanhallinta. Yhteensä olemme listanneet reilut 20 aikarosvoa hakien samalla keinoja tilanteen parantamiseen.

Lohdullista on se, että asioille voi tehdä paljonkin. Kyse on hoksaamisesta ja hyvien työtapojen opettelusta.

Olen myös usein kysynyt sitä, kuinka moni on keksinyt hyvän idean työpöytänsä ääresssä. Kukaan ei ole vielä kättään nostanut.

Katso lisää Ajantiedon sivuilta 

Johdon liiketoimintataidot

”Kunpa tietäisit poikani, kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan” totesi aikanaan Axel Oxenstierna. Nilkkaan kolahtaa. Itselläni ainakin, kun muistelen vuosiani johtajana suuressa yrityksessä. Niistä tosin on nyt jo aikaa.

Nämä ajatukset kohdistan johtotehtävissä toimiville ja niihin pyrkiville. Niille jotka haluavat oppia uutta ja kasvattaa itseään ihmisenä.

Johtoon pääseminen edellyttää osaamista, taitoa ja tuuria. Kovalla työllä voi päästä pitkälle, mutta huipulle pääseminen edellyttää myös onnea.

Vaatimusten ja tehtävien kasvaessa oma osaaminen ei aina ehdi kasvaa mukana. Sillä mikä aiemmassa työssä riitti ei välttämättä pärjää enää.Maailma muuttuu jatkuvasti ja vaatimukset sen mukana. Oma osaaminen saattaa myös vanhentua vaikka tehtävät pysyisivät ennallaan.

Johtotehtävissä on usein tiukat aikataulut, jolloin ei välttämättä ehditä paneutua asioihin. Mennään kiireellisten asioiden perässä - ei välttämättä tärkeiden.

Työelämä vaatii kuitenkin myös johdolta yhä enemmän ammatillista syvyyttä ja laaja-alaisuutta. Tärkeään asemaan nousee kyky hallita kokonaisuuksia – aina hyvästä ihmisten johtamisesta strategiseen osaamiseen ja tuottavan toiminnan varmistamiseen.

Sain juuri valmiiksi uuden Ajantiedon koulutuksen nimeltään Johdon liiketoimintataidot. Ajatuksena on tarjota tuore ja kokonaisvaltainen tapa ymmärtää ja soveltaa liiketoimintasosaamista.

Koulutuspäivä antaa tiedon lisäksi myös virikkeitä ja mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia kollegoiden kanssa. Etäisyyden saaminen päivittäiseen työhön avartaa ajattelua ja virkistää!

Jos pää on mennyt

.... ei kannata murehtia kampauksesta. Kaivoin Nikita Hrushtsevin sitaatin vanhoista muistiinpanoistani.

Suuret asiat kannattaa erottaa pienemmistä, tärkeät vähemmän tärkeistä.

Meillä ei tunnu olevan keinoja julkisen sektorimme sopeuttamiseen, vaikka tasavallan presidenttiä myöten tilannetta ollaan kauhisteltu. Ylimittaisella julkisella sektorilla on liian monia ystäviä päättäjien joukossa. Maan hallitus jumittaa pahasti. Päätöksiä ei tule eikä ole näköpiirissä.

Ei näytä olevan ketään, joka kykenee määrittelemään ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet julkisen sektorimme tasapainottamiseksi. Jotta voidaan onnistua, on lähdettävä riittävän syvältä.

Lähtökohtana on ajatus yhdestä julkisesta sektorista, joka tuottaa sille määritellyt tehtävät.

Haetaan ymmärrys sille, mitä haluamme tuottaa julkisesti ja mitä yksityisesti. Päätettään  samalla se mihin meillä on varaa. Kaikki asiat eivät ole yhtä tärkeitä. On kyettävä priorisoimaan. Kun julkisen sektorin tulevaisuuden tehtävät on määritelty, tulee töiden organisointi hoitaa järkevästi ominaisen luonteensa mukaisesti. Lähipalvelut tuotetaan lähellä ja mittakaavaetuja sisältävät palvelut laajoina kokonaisuuksia. Vasta viimeisenä kohtana sopeutetaan rakenteet järkevää toimintaa tukeviksi.

Perusteellinen muutos on mahdollinen ainoastaan kuvattua logiikka seuraamalla. Etenemis-järjestyksellä on merkitystä. Poliittisen tahdon ja johtajuuden löytyminen on toinen asia.

Nyt puuttuu sekä prosessi että poliittinen tahto ja johtajuus.

Jokaisen miljardin euron säästäminen tarkoitaa kymmenien tuhansien henkilöiden vähentämistä. Viime vuonna valtion velanotto oli luokkaa kahdeksan miljardia euroa. Sen verran elimme yli varojemme tai ”elvytimme” ihan miten vain. Velanotolta olisimme säästyneet siis noin 200 000 henkilöä pienemmällä julkisella sektorilla.

Joku ehdotti jälleen juustohöylää eli tasaista säästämistä joka puolelta. Justohöylän seuraukset kyllä tunnetaan: tasainen tyytymättömyyden nousu kaikkialla. Muuten mikään ei muutu.

Lohdullinen tieto on, että käytämme vajaat puolet työajastamme varsinaisten tehtäviemme esteettömään hoitamiseen.

Tuottavuutemme voi siis periaatteessa tuplaantua. Se tarkoittaa nykyisten tuotosten saavuttamista puolta pienemmällä työvoimalla. Julkisella sektorilla tämä tarkoittaa kuudensadan tuhannen työpaikan puolittamista kolmeen sataan tuhanteen. Edellä mainittu julkisen sektorin tasapainottamistarve on kaksisataa tuhatta eli pelivaraa on vielä sata tuhatta.

Laskelma on rankasti yksinkertaistava. On kuitenkin hyvä välillä pohtia myös suuruusluokkia.

Nyt toimimme kuten henkilö, jota Hrushtsev sitaatissaan ironisoi.

Luottamus

Olin tänään kertomassa Jyväskylän yliopiston opiskelijoille kokemuksiani verkostoista.

Puhuimme myös luottamuksesta.

Vielä 1980 luvuilla luottamusta rakennettiin saunan lauteilla, pitkillä ja kosteilla ravintolailloilla ja Lapin hangilla. Omakin maksani sai siitä silloin osansa.

Onko luottamuksella vielä tänään merkitystä ja miten sitä voi rakentaa?

Merkitystä on vähintään yhtä paljon kuin ennenkin. Rakentamiskeinot ovat osin vanhoja ja osin uusia.

Vanha ystävyys sisältää aina luottamusta, joka säilyy vuosien ja vuosikymmenten yli. Tämä on varma keino, mutta kovin hidas.

Uusia tuttavuukisa saa toimimalla ihmisten kanssa. Työpaikan lisäksi urheilu, opiskelu ja järjestötoiminta ovat hyviä keinoja. Tuttavuudet voivat ennen pitkää muuttua luottamuksellisiksi ystävyyksiksi. Asioiden yhdessä tekeminen ja kokeminen ovat tärkeitä asioita.

Luottamuksellisen suhteen rakentamisessa pääsee hyvään alkuun osoittamalla aitoa kiinnostusta toista kohtaan. Sitä voi osoittaa elekielen lisäksi kyselemällä ja kuuntelemalla. Itsekeskeisyys, liika äänessä oleminen estää luottamuksen rakentumisen. Ei kannata olla tyrkky.

Luottamuksen rakentuminen ei katso ikää, sukupuolta tai asemaa. Henkilökohtainen läsnäolo on molemminpuolisen luottamuksen rakentamisessa välttämätöntä. Virtuaalimaailmaan luottava voi pettyä.

Luottamus säilyy ja vahvistuu kun on luottamuksen arvoinen. Kannattaa pitää aina lupauksensa.

Ei kannata luvata sellaista, mitä ei voi pitää.

Tulevaisuuden hutkijat

Luin aikanaan Mika Mannermaan Heikoista signaalesta vahva tulevaisuus –kirjan ja pidin siitä.

Viime aikoina tulevaisuuden tutkijat ovat olleet paljon äänessä. On varmaan jännää kuulla heiltä ennusteita tulevasta. Viimeksi tänään aamuteeveessä haastateltiin Elina ja Ari Hiltusta uuden kirjansa johdosta. Vuoden vaihteessa Iltasanomat julkaisi Auli Keskisen ajatuksia Suomesta vuonna 2064. Helsingin Sanomat käsitteli laajassa jutussa tulevaisuusasioita viime sunnuntaina lainaten mm. Olli Hietasta. Bongasin Turun yliopiston tulevaisuustutkimuskeskuksen kotisivuilta viidenkymmenen henkilön nimet. Ei siis mikään ihan pieni porukka.

Vertaan tulevaisuuden tutkijoiden ennusteita sään ennustamiseen.

Tämän hetkisen sään voi todeta katsomalla ulos ikkunasta. Tulevaisuuden tutkijan kertomus siitä, mitä vempaimia meillä jo on ei siis ole erityisen kiinnostavaa.

Lähipäivien sää osataan ennustaa nykyisin varsin tarkkaan vaikka joskus menee pieleen.

On melko suoraviivaista ennustaa teknologian kehittymistä niiltä osin, kun sitä jo käytämme.

Kaupallisen menestyksen ennustaminen sitten on jo toinen asia.

Pitkän aikavälin (edes viikkojen) säätä on melko mahdoton ennustaa ainakaan Suomen tapaisessa maassa, jonka ilmasto on luonteeltaan kaoottinen. Muutaman kymmenen vuoden päähän ulottuvat teknologiaennusteet ovat puhdasta arvailua. Asiat voivat kehittyä ennustusten mukaisesti tai sitten eivät. Kukaan ei oikeasti tiedä. Toki omalla tekemisellämme tulevaisuutta koko ajan rakennamme.

Jos riittävän moni tekee ennusteen ensi kuun viimeisen päivän säästä, niin joku osuu väistämättä oikeaan.  Samaa pätee teknologian tai yhteiskuntien pitkän aikavälin ennustamiseen.

Jälkikäteen tiedämme oikein arvanneet.

On lisäksi olemassa Nassim Talebin kuvaamia Mustia joutsenia. Ne ovat asioita, joita kukaan ei osaa ennustaa mutta joiden merktiys tulevalle kehitykselle on dramaattinen. Talebin esimerkkejä ovat syyskuun yhdennentoista päivän World Trade Centerin terrori-isku sekä vuonna 2008 alkanut laaja finanssikriisi (jonka hän itse tosin osasi ennustaa).

Viime viikonlopun Hesarin Kuukausiliitteessä oli vuotta 1989 käsitellyt juttu. Berliinin muuri murtui juuri 1989. Kirjoituksessa käsiteltiin Suomen Saksojen suurlähettiläiden raportteja tilanteesta ja käsityksiä tulevasta. Kaikki arvailut menivät täysin metsään. Saksa oli yhdistynyt

jo vuotta myöhemmin.  Olavi Niitamon vuoden 1971 ennuste ihmistä alempien eläinten työssä käymisestä ihmisten sijaan herättää hilpeyttä. Samoin tekevät monet legendaarisen Isaac Asimovin ennusteista. Lentävät autot tekevät edelleen tuloaan.

Yksi vinkki nykyisille tulevaisuuden tutkijoille. Fysiikan, kemian, biologian ja teknologian perustiedot kannattaa hallita ennen lausuntojen antamista. Muuten uskottavuus kaikkeen muuhunkin tippuu nollaan.

Parempi työ parempi mieli

Työ tai sen puute vaikuttaa oleellisesti elämäämme. Niillä joilla on töitä on sitä usein liikaa.

Aikataulupaineet, yhteinen sählääminen, väärien asioiden tekeminen ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys syövät omaa hyvinvointia.

Olen pitkään, vuosia tai oikeastaan jo vuosikymmeniä pohtinut teemoja, joista meille kaikille työelämässä
on konkreetttista hyötyä. Käytännön kokemusten (ei siis kirjojen) kautta Suomessa ja maailmalla, suurissa ja pienissä organisaatioissa, olen päätynyt kolmeen. Ne ovat ajankayttö, työtavat ja yrittäjäasenne.

Kiireestä pääsemme, kun osaamme aikamme käyttää oikeisiin asioihin. Työ on mukavaa, kun hallitsemme yksin ja yhdessä tekemisen työtavat. Pärjäämme, kun uskallamme hyödyntää vastaan tulevat mahdollisuudet. Sitä on yrittäjäasenne.

Teemat kytkeytyvät toisiinsa. Järkevä ajankäyttö antaa enemmän aikaa, aikaa myös ajatella tekemisiään. Kun itsellä helpottaa, on helpompi pohtia tekemisiä myös yhdessä. Hyvillä yhteisillä työtavoilla luodaan työyhteisöön positiivista ilmapiiriä. Stressi pienenee ja yhteinen työhyvinvointi kasvaa. Tämä siis tapahtuu konkreettisen  tekemisen kautta ei ”voimaannuttamisilla”.

Rohkea yrittäjäasenne yhdistää vastuullisuuden ja halun luoda uutta. Haluksi se voi myös jäädä, mikäli oma työ ja työyhteisö eivät uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä tue. Siksi siis tarvitsemme viisasta ajanhallintaa ja hyviä, tuottavia työtapoja.

Näin ympyrä sulkeutuu tai oikeastaan kyse ei ole ympyrästä vaan positiivisen kehityksen kehästä, spiraalista: viisas ajanhallina > tuottavat työtavat > rohkea yrittäjäasenne > entistä parempi ajanhallinta > entistä paremmat työtavat > uutta intoa jne. 

Ajanhallinta työtavat yrittäjäasenne